Suomen talouskasvua on odotettu malttamattomana jo useamman vuoden ajan, käytännössä aina Ukrainan sodasta alkaneen energiakriisin pahimman vaiheen helpotettua. Vaikka joitain positiivisia signaaleja on ollut havaittavissa, eivät yksittäiset ole riittäneet sysäämään taloutta kasvu-uralle geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden myllerryksen keskellä. Nyt näistä alkaa hiljalleen muodostua eheämpi kuva, vaikkakin epävarmuus on maailmalla edelleen poikkeuksellisen huomattava. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2026 maltillisesti, 0,8 prosenttia. Kasvun odotetaan hieman kiihtyvän ensi vuonna, yltäen 1,2 prosenttiin.

Yksityiset investoinnit lisääntyivät viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen ja myös yksityinen kulutus kiri plussan puolelle viimeisellä neljänneksellä. Muita mainittuja positiivisia palikoita ovat kuluttajien vahva ostovoimakehitys, yritysten positiiviset odotukset sekä maailmantalouden ja Suomen kauppakumppanien, kuten Saksan ja Ruotsin, lupaavat talousnäkymät. Myös korko- ja hintakehitys on vakaata. KOVA arvioi inflaation tosin nopeutuvan hieman tänä vuonna orastavan talouskasvun perässä 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,3 prosenttiin. Markkinakorkojen odotetaan pysyvän 2,0 prosentissa sekä tänä että ensi vuonna.

Toisaalta Euroopan korkein työttömyysaste painaa kuluttajien luottamusta, vaikkakin se on ainakin osittain kohonnut tilastoteknisesti työvoiman kasvun myötä. Työttömyysaste saattaa vielä nousta alkuvuonna 2026, mutta KOVA odottaa sen päätyvän koko vuoden katsannossa viime vuoden tasolle 9,7 prosenttiin. Ensi vuonna sen ennakoidaan laskevan 9,2 prosenttiin.

Asuinrakentamisen virkoaminen hidasta

Asuinrakentaminen painoi lähes omakätisesti Suomen talouden kurimukseen vuosina 2023–2024. Vuonna 2025 aloitettiin vain 16 400 asunnon rakentaminen, mikä on tilastohistorian alhaisin lukema. Rakennuslupien määrässä mentiin jopa alle 16 000 asunnon. Valtion tukemat asunnot vastasivat viime vuonna lähes joka toisesta asuntoaloituksesta. Kuluvalle vuodelle korkotukilainavaltuuksia on laskettu siten, että valtion tukemia asuntoja aloitetaan KOVAn näkemyksen mukaan 4 800 kappaletta. Ensi vuodelle odotetaan ennätysalhaisesta korkotukitukilainavaltuustasosta (500 miljoonaa euroa) johtuen vain 2 000 valtion tukeman asunnon aloitusmäärää.

Toisaalta rakennuskustannusten tai korkojen laskusta ei todennäköisesti ole asuntomarkkinoille ja siten rakentamiselle vauhdittajiksi, sillä molemmissa on havaittavissa myös – tai jopa ennen kaikkea – yläsuuntaisia riskejä. Näin ollen KOVAn arvion mukaan vuonna 2026 käynnistyy asuntorakentamista yhteensä ainoastaan 15 000 uuden asunnon verran. Tämäkin lukema tarkoittaa kuitenkin kohtuullista viidenneksen kasvua vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Vuonna 2027 asuntoaloituksia tulee KOVAn näkemyksen mukaan 16 000, mikä pitää sisällään yli kolmanneksen vuosikasvun vapaarahoitteisessa asuntorakentamisessa.

Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousu hidastui koko viime vuoden ja tälle vuodelle KOVA odottaa niihin keskimäärin 1,5 prosentin kasvua. Vuodelle 2027 valtion tukemien vuokrien arvioidaan nousevan 1,0 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet kohoavat KOVAn arvion mukaan 2,0 prosenttia vuonna 2026 ja 1,0 prosenttia vuonna 2027. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet hyvin marginaalisesti vuokra-asuntojen suuren tarjonnan takia, ja tänä vuonna KOVA odottaa niiden kasvavan 0,5 prosenttia. Vuoden 2027 kasvuprosentiksi ennakoidaan 1,0. Asuntomarkkinoilla on edelleen haastavaa, ja KOVA odottaa vuodesta 2026 neljättä peräkkäistä laskuvuotta, kun vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat 1,0 prosenttia. Ensi vuonna hintojen arvioidaan nousevan 1,0 prosenttia.

KOVAn suhdanne-ennuste

Lisätietoja:    Pääekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi