Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry selvitti laajalla kyselyllä kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden kiinteistöjen energiatehokkuutta. Kyselyyn vastanneilla jäsenillä kolme neljäsosaa kiinteistökannasta oli asuinkerrostaloja, ja loput pääasiassa rivitaloja sekä esimerkiksi erityisryhmille tarkoitettu asuintaloja.

KOVAn jäsenten asuinkerrostalojen keskimääräinen sääkorjattu lämmitysenergian ominaiskulutus oli noin 37,5 kWh/m³ ja rivitalojen vastaavasti noin 50 kWh/m³. Vedenkulutus kerrostaloissa oli keskimäärin 137 litraa päivässä ja rivitaloissa 131 litraa päivässä asukasta kohden. KOVAn jäsenillä lämmitysenergiaa kului keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin kiinteistökannassa yleisesti. Sekä kerros- että rivitalojen keski-ikä vastauksissa oli hieman yli 30 vuotta. Suomessa asuinkerrostalojen keskimääräinen lämmitysenergian ominaiskulutus vuonna 1995 valmistuneissa taloissa on ollut tyypillisesti noin 45 kWh/m³ ja vastaavan ikäisissä rivitaloissa noin 60 kWh/m³ . Tyypillinen vedenkulutus suomalaisissa kotitalouksissa henkilöä kohti on noin 120 litraa päivässä. Kulutus on vielä hieman tätä korkeampi talouksissa, joissa vesimaksu ei perustu mitattuun kulutukseen.

Ara-toimijoiden kiinteistöissä suosituin lämmitysmuoto oli kaukolämpö, jota käytti keskimäärin noin 90 prosenttia vastaajien kiinteistöistä. Seuraavaksi yleisin lämmitysmuoto oli maalämpö neljän prosentin osuudella. Maalämpöä on käytetty paitsi uudiskohteissa, mutta erityisesti korvaamaan vanhoja öljylämmityslaitteita. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä ara-toimijoilla oli kannassaan enää alle kaksi prosenttia.

– Rakennuskannan keski-ikä huomioiden ara-toimijoiden kiinteistöt ovat varsin energiatehokkaita verrattuna käytettävissä olevaan tutkimustietoon suomalaisen rakennuskannan ominaiskulutuksista. Käytönaikaisen energiankulutuksen vähentämiseksi tehty pitkäjänteinen työ näkyy ja hyvä niin. Todennäköistä kuitenkin on, että viime vuosien energian kallistuminen on kirittänyt myös muiden kiinteistönomistajien energiatehokkuustoimenpiteitä. Vedenkulutuksen hillitsemistä on syytä jatkaa, ja huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönotto saneerausten yhteydessä on tässä yksi tärkeä tekijä, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius kertoo.

KOVAn jäsenten asuinrakennusten keskimääräinen sääkorjattu lämmitysenergian kulutus oli vuosina 2020–2021 laskenut 0,7 prosenttia ja vastaavasti 0,9 prosenttia vuosina 2021–2022. Kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia kertoikin asettaneensa tavoitteita kiinteistökannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi merkittävä osa KOVAn jäsenyhteisöistä kuuluu ainakin yhden energiatehokkuus- tai vastuullisuussopimuksen piiriin. Asuinkiinteistöjen rakennusautomaation kehittäminen nähtiin yhtenä tärkeänä tekijänä energiatehokkuuden parantamisessa. Lähes puolet vastaajista kertoi lisäävänsä tai parantavansa järjestelmällisesti rakennusautomaatiota omissa asuinkiinteistöissään. Tekoälyn hyödyntämisen ja kiinteistöjen etähallinnan mahdollisuuden koetaan olevan tärkeä osa energiatehokkuuden tavoittelussa.

KOVAn selvityksen perusteella yleisimmät energialuokat KOVAn jäsenten kiinteistöillä olivat E (26 prosenttia) ja D (18 prosenttia) vuoden 2013 mukaisissa energiatodistuksissa. Vastaavasti uudemmissa vuoden 2018 mukaisissa energiatodistuksissa yleisimmät energialuokat olivat D (27 prosenttia) ja B (19 prosenttia). Kiinteistökannan korkean keski-iän takia enemmistö energiatodistuksista on vielä toistaiseksi vuoden 2013 mukaisia. Aran ylläpitämän energiatodistusrekisterin perusteella yleisin asuinkerrostalojen energialuokka oli Suomessa vuoden 2018 todistuksissa D (36 prosentin osuudella) ja vuoden 2013 todistuksissa C (36 prosentin osuudella).

Kiinteistöjen pitkäjänteinen kehitystyö on tärkeää myös energiatehokkuuden määrätietoisessa parantamisessa. Kolme neljästä vastaajasta kertoi laatineensa kiinteistöilleen omat PTS-suunnitelmat ja noin puolet vastaajista kertoivat tämän lisäksi käyttävänsä vielä laajempaa kiinteistöstrategiaa tai kehittämisohjelmaa.

Käytönaikaisten energiatehokkuustoimien vaikutukset näkyvät nopeasti, eivätkä kustannukset ole yleensä merkittäviä. Näillä toimenpiteillä onkin tärkeä rooli vuokratason pitämisessä kohtuullisena, koska energiakulut ovat merkittävä osa asumisen kustannuksista. Energiatehokkuutta tulisi aina pyrkiä parantamaan myös suurempien korjaushankkeiden yhteydessä sekä silloin, kun teknisiä järjestelmiä uusitaan vanhojen järjestelmien kuluessa loppuun.

– Energiatehokkuuden parantuessa pienenevät myös päästöt, mikä on tietysti hyvä asia. Olemme kuitenkin vasta matkalla kohti vähäpäästöisyyttä. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen on auttanut kiinteistöalaa merkittävästi tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja öljylämmityksen tilalle, mutta isossa kuvassa suurin merkitys on kuitenkin kaukolämmön päästöillä. Koska kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa ja erityisesti kerrostaloissa, on kaukolämmön vähähiilisyys avaintekijä asuinkerrostalojen käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä, Ylenius linjaa.

Lisätietoja: Tekninen johtaja Sami Ylenius, KOVA, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi