Ehdotuksia ARA-asuntotuotannon elvytykseen

Jouni Parkkonen

EHDOTUKSIA ARA-ASUNTOTUOTANNON ELVYTYKSEEN

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa todetaan: ”Lisätään kasvavilla kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa sekä nykyisen asuntokannan korjaamista. Asetetaan tavoitteeksi, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotannon määräksi tulee vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, josta yli puolet Helsingin seudulle.”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitusohjelmassa asetettuun ARA-asuntojen määrälliseen tavoitteeseen (vähintään 10 000 asunto vuosittain) ei olla pääsemässä. Tämän vuoksi olisi perusteltua lisätä toimia, joilla paitsi voitaisiin saavuttaa hallitusohjelmassa asetettu asuntorakentamisen tavoite, myös tukea väliaikaisesti rakennusalan työllisyyttä covid19-epidemiasta aiheutuvassa kriisissä.

Edellä olevaan viitaten, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry ehdottaa seuraavia toimia valtion tukeman ARA-asuntotuotannon elvytykseen. Toimet koskevat vain 40 vuoden korkotukijärjestelmällä toteutettavia ARA-asuntohankkeita.

Järjestelmässä yhteiskunnan tuki suunnataan vastuulliseen ja yleishyödylliseen toimintaan, jossa tähdätään pysyvään vuokra-asuntokantaan, kohtuulliseen vuokratasoon sekä asukkaan ja yhteiskunnan etuun. Tuki myös kohdistuu oikein, sillä valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuu pieni- ja keskituloisia ihmisiä.

Korkotukivaltuuden korottaminen vähintään 10 000 ARA-asunnon tavoitetta vastaavaksi

Valtion vuoden 2020 talousarviossa korkotukilainavaltuudet ovat 1,41 miljardia euroa. Tämä vastaava korkotukivaltuus riitti vuonna 2019 käynnistämään noin 7 500 ARA-asunnon rakentaminen. Korkotukivaltuutta tulee korottaa 470 miljoonalla eurolla, jotta hallitusohjelman mukainen 10 000 ARA-asunnon vuosittainen tavoite olisi saavutettavissa. Tällöin korkotukivaltuuden taso olisi 1,88 miljardia euroa.

Korkotukivaltuus tulisi pitää vuosittain vähintään 1,88 miljardissa eurossa vuoteen 2023 saakka. Mikäli ARA-rakentamisen kysyntä sitä edellyttää, korkotukivaltuutta tulee edelleen nostaa hallituskauden aikana kysyntää vastaavasti.

Budjettivaikutus: Korkotukivaltuuksien nostaminen vähintään +470 miljoonalla eurolla vuodessa TA2020 tasoon nähden, mom. 35.20.60 Siirto Valtion asuntorahastoon.

MAL-alueille määräaikainen korotettu käynnistysavustus ARA-vuokra-asuntotuotantoon

ARA-vuokra-asuntotuotannon käynnistämisen kannustamiseksi korotetaan määräaikaisesti ARA-vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksia 25 prosentilla maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusalueilla. Jos vuokratalokohde rakennutettaisiin puurunkoisena, tätä määräaikaisesti korotettua käynnistysavustusta korotettaisiin vielä hallitusohjelmassa sovitulla 20 prosentilla.

Ylimääräinen 25 prosentin käynnistysavustuksen korotus olisi voimassa vuoden 2021 loppuun mennessä osapäätöksen ARA:sta saaville vuokratalohankkeille. Samalla tulisi tätä tarkoitusta varten korottaa käynnistysavustusvaltuuksia nykyisestä 25 prosentilla vuosien 2020 ja 2021 osalta.

Budjettivaikutus: Käynnistysavustusvaltuuksien nostaminen 7,5 miljoonalla eurolla vuodessa TA2020 tasoon nähden, mom. 35.20.60 Siirto Valtion asuntorahastoon.

Määräaikainen käynnistysavustus normaaliin ARA-vuokra-asuntotuotantoon MAL-sopimusalueiden ulkopuolisille alueille

ARA-vuokra-asuntotuotannon käynnistämisen kannustamiseksi otetaan käyttöön määräaikainen käynnistysavustus ARA-vuokra-asuntotuotantoon MAL-sopimusalueiden ulkopuolisille alueille. Avustuksen suuruus olisi 1 000 euroa asuntoa kohden MAL-sopimusalueiden ulkopuolisilla alueilla.

Asuntojen uudistuotantoa olisi tärkeää saada myös suurimpien kasvukeskusalueiden ulkopuolelle, sillä niissä asuntokanta ei ole modernia, esteetöntä eikä energiatehokasta. Asumisen laatu on matalampaa niillä alueilla, joissa asuntojen uudistuotantoa on ollut vähemmän, joten avustus kannustaisi rakentamaan esteetöntä ja energiatehokasta asuntokantaa pienempien kuntien keskustoihin ja muille hyville sijainneille. Avustus tukisi rakennusalan työllisyyttä koko Suomessa.

Korkotukilainaan sidottu avustus myönnettäisiin nykyisin perustein sellaisille vuokratalohankkeille ja alueille, joilla ARA katsoo olevan pitkäaikaista asuntojen pitkäaikaista kysyntää.

Määräaikainen 1 000 euron asuntokohtainen käynnistysavustus olisi voimassa vuoden 2021 loppuun mennessä osapäätöksen ARA:sta saaville vuokratalohankkeille. Avustusta varattaisiin 2 000 asunnolle vuodessa. Samalla tulisi tätä tarkoitusta varten korottaa käynnistysavustusvaltuuksia 2 miljoonalla eurolla vuosien 2020 ja 2021 osalta.

Budjettivaikutus: Käynnistysavustusvaltuuksien nostaminen 2 miljoonalla eurolla vuodessa TA2020 tasoon nähden, mom. 35.20.60 Siirto Valtion asuntorahastoon.

Uusi määräaikainen tonttiavustus tonttien saamiseksi ARA-tuotantoon

ARA-tuotannon suurin este on ARA-asuntotuotantoon soveltuvien tonttien saatavuus. Usein tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuinka asuntorakentamiseen soveltuva tontti voidaan saada ARA-tuotantoon soveltuvaksi sen hintansa osalta. Yksityisillä maanomistajilla on paljon hyvillä sijainneilla olevia tontteja. Tilanteessa, jossa asuntorakentaminen vähenee merkittävästi covid19-epidemiasta johtuen, näiden tonttien rakentaminen viivästyy.

ARA-asuntotuotannon lisäämiseksi otetaan käyttöön uusi määräaikainen tonttiavustus tonttien saamiseksi ARA-asuntotuotannon tarpeisiin. Avustus mahdollistaisi nopeasti uuden asuntotuotannon toteuttamisen. Avustus olisi käytössä rakennettaessa tontille vain 40 vuoden korkotukijärjestelmän mukaista vuokra-asuntotuotantoa. Tonttiavustuksella korvattaisiin tontin omistajan tontista toteutuneen tonttikustannuksen ja ARA-tuotannossa hyväksytyn tonttihinnan välistä erotusta. Avustus kattaisi erotuksesta 70 prosenttia, mutta sille asetettaisiin asuntoneliötä kohden enimmäiseuromäärä, joka vaihtelisi kunnan ja ARA:n määrittelemän tonttivyöhykkeen mukaisesti. Tonttiavustus olisi käytössä sellaisille 40 vuoden korkotukijärjestelmän mukaisille ARA-vuokratalohankkeille, jotka saavat osapäätöksen ARA:sta vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä.

Budjettivaikutus: Tonttiavustukseen osoitetaan 10 miljoonan euron määrärahavaltuus vuodessa, mom. 35.20.60 Siirto Valtion asuntorahastoon.

Uusi määräaikainen peruskorjausavustus ARA-vuokra-asuntojen korjaamiseen

ARA-asuntokannan korjaamisen edistämiseksi otetaan käyttöön uusi määräaikainen peruskorjausavustus ARA-vuokra-asuntojen korjaamiseen. Avustus olisi sidottu perusparannuskorkotukilainan ottamiseen. Avustuksella tuettaisiin vuokrataloyhtiöiden yleisiä peruskorjauksia, poislukien erityisesti energiatehokkuutta parantavat hankkeet, joihin on olemassa erillinen avustus tällä hallituskaudella. Uusi avustus tukisi rakennusalan työllisyyttä koko Suomessa. Avustus helpottaisi rahoituksen järjestämistä vuokrataloyhtiöiden peruskorjaushankkeille.

Avustuksen suuruus olisi enintään 2 000 euroa asuntoa kohden. Avustusta myönnettäisiin kuitenkin enintään 50 prosenttia peruskorjauksen asuntokohtaisesta kustannuksesta. Avustus olisi voimassa vuoden 2021 loppuun mennessä osapäätöksen ARA:sta saaville peruskorjaushankkeille. Avustusta varattaisiin 5 000 asunnolle vuodessa. Avustusvaltuus olisi tällöin 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020 ja 2021.

Budjettivaikutus: Peruskorjausavustukseen osoitetaan 10 miljoonan euron määrärahavaltuus vuodessa, mom. 35.20.60 Siirto Valtion asuntorahastoon.

ARA-vuokratalojen ja -asumisoikeustalolainojen korkotukilainojen omavastuukorkojen laskeminen määräaikaisesti 0 prosenttiin

ARA-vuokra-asuntojen ja -asumisoikeusasuntojen uudistuotannon ja korjaamisen käynnistämisen kannustamiseksi lasketaan 40 vuoden korkotukilainojen omavastuukorko määräaikaisesti 0 prosenttiin. Omavastuukoron alentaminen koskisi kaikkia ARA-vuokra-asuntohankkeita, myös erityisryhmäkohteita, sekä asumisoikeustalohankkeita. Rakentamisen suhdanneluonteiseen elvytykseen käytettiin vastaavanlaista mallia 1990-luvulla. Omavastuukorkojen laskeminen määräaikaisesti 0 prosenttiin käynnistäisi merkittävästi uusia ARA-hankkeita.

Omavastuukorkojen alentaminen 0 prosenttiin olisi voimassa määräaikaisesti vuoden 2021 loppuun mennessä osapäätöksen ARA:sta saaville uudistuotanto- ja perusparannuslainoille.

Budjettivaikutus: Toimenpiteen kustannukset riippuisivat rakennettavasta asuntomäärästä ja tulevasta korkotasosta. Alustavasti arvioiden korkotukena maksettavat kustannukset olisivat kehyskauden aikana enintään muutamia miljoonia euroa.

Vuokrataloyhtiöiden omarahoitusosuuksien keräämiseen helpotuksia

Etenkin pienillä ja toimintaansa käynnistävillä yhteisöillä, joilla on pienet omat varat, voi olla vaikeuksia saada kohtuullisin ehdoin markkinaehtoinen rahoitus ARA-tuotannon omarahoitusosuudelle, etenkin nyt kun markkinaehtoisen rahoituksen saatavuus covid19-epidemiasta johtuen on vaikeutunut.

Tämän vuoksi tulee ottaa käyttöön toimia, joilla helpotetaan ARA-vuokratalohankkeissa oman pääoman keräämistä. Tämä helpottaisi merkittävästi myös pienten toimijoiden mahdollisuutta käynnistää ARA-vuokratalohankkeita erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole käytössä ARA-vuokra-asuntojen rakennuttamiseen tarkoitettua käynnistysavustusta, jota voi käyttää osana omaa pääomaa.

Vaihtoehtoja omarahoitusosuuksien keräämisen helpottamiseksi on kaksi. Joko mahdollistetaan määräaikaisesti 100 prosentin korkotukilainoitus vuokratalohankkeissa tai vaihtoehtoisesti Valtion asuntorahasto (VAR) myöntäisi omarahoitusosuuden (5 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista) lainana vuokrataloyhteisölle sen niin halutessaan. Laina voitaisiin myöntää tertiäärilainana, jolloin VAR voisi periä vuokrataloyhteisöltä korkotukilainsäädännössä määritetyn oman pääoman sijoitetun enimmäistuoton (4 prosenttia tällä hetkellä). Jos 100 prosentin määräaikainen korkotukilainoitus mahdollistettaisiin, se olisi voimassa määräaikaisesti vuoden 2021 loppuun mennessä osapäätöksen ARA:sta saaville uudistuotanto- ja perusparannuslainoille.

Budjettivaikutus: Toimenpiteistä ei aiheudu ylimääräisiä suoria menoja. Toimenpiteestä riippuen kuitenkin joko korkotukilainsäädäntöä on määräaikaisesti muutettava tai ARA:lle on osoitettava uusi tehtävä myöntää omarahoitusosuuksia lainoina. Omarahoitusosuuksien lainaaminen vuokrataloyhteisöille toisi VAR:lle uusia tuloja.

Työsuhdevuokra-asuntojen määräaikainen rakentaminen ARA-kohteina

Etenkin kasvukeskusalueilla asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten asuntojen puute on este työvoiman liikkuvuudelle sekä yritysten ja julkisen sektorin ammattitaitoisen työvoiman saannille. ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintasäännökset eivät kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista suoraan työsuhdeasuntojen rakennuttamista korkotukilainoilla.

Jos suhdanneluonteisista syistä ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteista poikettaisiin määräaikaisesti, voitaisiin rakennusalan suhdanneluonteisessa elvytyksessä rakennuttaa työsuhdevuokra-asuntoja ARA-kohteina 40 vuoden korkotukimallilla. Mallissa olemassa olevat vuokrataloyhtiöt voisivat rakennuttaa kohteita elinkeinoelämän tarpeisiin ja samalla vuokrataloyhtiö välivuokraisi kohteet työnantajille heidän työntekijöiden asuttamista varten. Poikkeus voisi olla voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Näitä ARA-asuntojen asukasvalintaperusteiden poikkeamisaikana rakennettavia vuokratalokohteita ei koskisi niiden käytön aikaisten rajoitusten aikana tavanomaiset ARA-asukasvalintasäännöt.

Budjettivaikutus: Toimenpiteestä ei aiheudu ylimääräisiä suoria menoja.

Valmius nostaa erityisryhmien investointiavustusvaltuutta

Erityisryhmien asuntotuotanto on tärkeää erityisryhmien asunto-olojen kehittämiseksi. Erityisryhmien investointiavustukseen on varattu valtion vuoden 2020 talousarviossa varattu 90 miljoonan euron avustusvaltuus.

Rakennusalan suhdanneluonteisen elvytyksen tukemiseksi on tärkeää seurata avustusvaltuuden käyttöä ja tarvittaessa korottaa avustusvaltuutta, jotta tarpeelliset hankkeet eivät jää toteutumatta.

Budjettivaikutus: Erityisryhmien investointiavustusvaltuuden korottaminen tarpeen mukaan, mom. 35.20.60 Siirto Valtion asuntorahastoon.

KOVA lyhyesti

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokranantajien johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä toimivia vuokrataloyhtiöitä ja -säätiöitä. Osa yhteisöistä omistaa myös palvelu- tai opiskelija-asuntoja.

KOVAlla on 58 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on noin 210 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu noin 340 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli puolet kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista ja lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa.

KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2020 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenille valmistuu vuoden 2020 aikana lähes 2 800 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenet käynnistävät vuonna 2020 investointeja yhteensä 1,2 miljardilla eurolla.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokrataloyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokrataloyhteisöille parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

 

Lisätietoja:    Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi

Jouni Parkkonen

TWITTERISTÄ

KOVA otti tänään kantaa ARA-asuntojen merkittävän lisärakentamisen puolesta. Tällä saataisiin myös tuettua rakennus… https://t.co/WcCJhhbt1p

toukokuu 22, 2020
LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ