Tiedote: Valtion tukemien asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra reilut 13 euroa neliöltä
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokra vuonna 2025 on keskimäärin 13,24 €/m2/kk. Erityisryhmäkäytössä olevien vuokra-asuntojen keskivuokra on 14,28 €/m2/kk. Asumisoikeusasuntojen käyttövastike on keskimäärin 13,69 €/m2/kk. Normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,4 prosenttia, erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat 3,2 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet 3,5 prosenttia. Luvut pohjautuvat KOVA ry:n kevään 2025 tilastokyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa jäsenyhteisöjen vuokratasoja.
– Kun yllä mainittuja peilataan Tilastokeskuksen aineistoihin, havaitaan, että koko maan tasolla valtion tukemien, normaalien vuokra-asuntojen ero vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin on 27 prosenttia. Valtion tukemiin erityisryhmien vuokra-asuntoihin verrattuna vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat 18 prosenttia kalliimpia. Ero asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeisiin on 23 prosenttia. Viime aikoina erot ovat kaventuneet johtuen radikaalisti nousseista hoito- ja pääomamenoista, mutta silti valtion tukemat vuokra- ja asumisoikeusasunnot näyttäytyvät edelleen edullisina markkinaehtoisiin vuokra-asuntoihin verrattuna, KOVAn pääekonomisti Eetu Kauria toteaa.
Asuntojen hoitomenot muodostavat valtaosan vuokrasta
Omakustanneperiaatteella toimivien KOVAn jäsenyhteisöjen vuokra-asuntojen vuokrasta keskimäärin 58 prosenttia aiheutuu asuntojen hoitomenoista, 40 prosenttia pääomamenoista ja 2 prosenttia varautumisesta tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin. Suurimmat yksittäiset kuluerät ovat lainanlyhennykset (22 prosenttia vuokranmuodostuksesta), vuosikorjaukset (17 prosenttia), korkokustannukset (13 prosenttia) ja lämmitys (11 prosenttia).
Vastaavasti asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeista keskimäärin 48 prosenttia tulee hoitomenoista, 51 prosenttia pääomamenoista ja 1 prosentti varautumisesta tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin. Lainanlyhennykset (22 prosenttia käyttövastikkeenmuodostuksesta) sekä vuosikorjaukset ja korkokustannukset (18 prosenttia kumpikin) vastaavat suurimmista meno-osuuksista.
– Asumisoikeusasunnot sijaitsevat vuokra-asuntoja useammin kasvukeskuksissa, jolloin lainakanta on suurempi, mistä johtuu pääomamenojen suurempi suhteellinen osuus. Erityisesti kasvukeskuksissa uudistuotanto- ja perusparannusinvestointeja varten on jouduttu ottamaan velkaa ja tunnetusti korkokustannukset ovat edelleen huomattavasti muutaman vuoden takaista korkeammat. Korontarkistuksia tehdään viitekoron mukaisesti kerran tai kahdesti vuodessa, joten laskeneet korot näkyvät kustannuksissa jopa yli vuoden viiveellä, Kauria kertoo.
Lisätietoja: Pääekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi