Tiedote: EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksilla rajuja seurauksia asumiskustannuksiin

Katriina Lius

Direktiiviehdotuksen vaatimukset vanhojen rakennusten korjaamisesta tarkoittaisivat KOVAn laskelmien mukaan KOVAn jäsenille jopa 2–2,7 miljardin euron lisäystä jo olemassa oleviin korjaustarpeisiin. Tällaiset toimet energiatehokkuuden parantamiseksi tarkoittaisivat huomattavia lisäyksiä myös KOVAn jäsenten ARA-kohteiden vuokratasoon. KOVAn jäsenten ARA-kohteiden keskivuokra tänä vuonna on 10,76 €/m²/kk, ja direktiiviehdotuksen perusteella esitetyt lisäkorjaustarpeet tarkoittaisivat noin 1,2–1,6 €/m²/kk (noin 11–15 %) korotusta nykyiseen vuokratasoon. KOVA pitää epätodennäköisenä, että rakennuskantaa voitaisiin parantaa esitetyllä tavalla ilman, että se tarkoittaisi asumiskustannusten kohtuutonta kasvua.

KOVA haluaa nostaa esille myös muut rahoitukseen liittyvät haasteet. Nykyisessä tukijärjestelmässä ARA-toimijat voivat saada avustusta rakennuksen energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ainoastaan samaan aikaan myönnettävän perusparannuksen korkotukilainan kanssa. Ongelmana kuitenkin on, että kasvukeskusten ulkopuolelle korkotukilainojen myöntäminen on vaikeaa, sillä lainan saamiseksi edellytetään kunnan antamaa omavelkaista takausta. KOVA pitää tärkeänä uuden tukijärjestelmän luomista ja esittää, että ARA-toimijoille myönnettäisiin jatkossa avustusta rakennusten korjaamiseksi energiatehokkaammiksi. Näin ollen taloudelliset kannustimet hyödyttäisivät myös suoraan pienituloisia asukkaita.

Ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2021 uuden ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia. Ilmastopaketin tarkoituksena on vähentää EU:n päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Komission ehdotus käsittää paitsi nykyisten energiatehokkuustoimien tehostamista, myös uusia linjauksia. KOVA pitää direktiivin tavoitteita lähtökohtaisesti myönteisinä ja kannatettavina, mutta haluaa painottaa esitettyjen toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Myös riittäviin resursseihin ja rahoitukseen on KOVAn mielestä syytä kiinnittää huomiota.

Komission ehdotuksessa esitetään, että kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030 lähtien. Julkisten rakennusten osalta tämän vaatimuksen pitäisi täyttyä jo vuodesta 2027 alkaen. Komissio ehdottaa lisäksi velvoitetta parantaa energiatehokkuudeltaan huonoin rakennuskanta huomattavasti energiatehokkaammaksi. Tämän vuoksi rakennuskannan korjaustoimenpiteitä olisi jatkossa tehtävä myös vain energiatehokkuuden parantamiseksi. EU:n tavoitteena on, että koko rakennuskanta olisi nollapäästöinen vuoteen 2050 mennessä.

Energiatehokkuusluokkien todistuksiin esitettyjä vaatimuksia KOVA pitää tarpeettomina, sillä kokee nykyisen asetuksen toimivana. Myöskään sähköautojen latausjärjestelyihin ja polkupyörien pakollisiin pysäköintipaikkoihin ehdotettuja muutoksia KOVA ei pidä tarpeellisina.

Kokonaisuudessaan KOVA kokee ilmastopäästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden parantamisen tärkeinä tavoitteina, mutta huomauttaa, ettei rakennusten korjaaminen ainoastaan energiatehokkuuden parantamisen vuoksi ole kustannustehokasta eikä suomalaisen kiinteistöjen ylläpidon periaatteiden mukaista. KOVA myös pitää EU-tason sääntelyn näkökulmasta oleellisimpana sitä, että jäsenmaat voisivat itse määrittää maan kiinteistökannan perusteella kaikkein kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat keinot päästöjen vähentämiseen.

Eduskunta käsittelee par’aikaa Suomen neuvottelukantoja direktiivin jatkoneuvotteluihin.

 

Lisätietoja:     Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi

 

KOVA lyhyesti

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 113 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 305 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, yli 65 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittivat vuonna 2021 yhteensä lähes 7 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

KatriinaL

TWITTERISTÄ

KOVA lausui tänään @yministerio :lle rakennustuoteasetuksen uudistuksesta. Lausunto on luettavissa nettisivuiltamme… https://t.co/yexWZOALEJ

toukokuu 24, 2022
LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ