Tiedote: Asunnottomuus ei poistu ilman kohtuuhintaista asumista

Katriina Lius

Vuosittaista Asunnottomin yötä vietetään huomenna 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ”Kenelle kaupunki kuuluu?”. Asunnottomien yönä järjestetään ympäri Suomea erilaisia teemaan liittyviä tilaisuuksia. Myös useilla KOVAn jäsenillä on teemapäivään kuuluvia omia tapahtumia.

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli vajaat 3 700 yksinelävää asunnotonta, kun edellisvuonna vastaava lukema oli 3 950. Pitkäaikaisasunnottomia oli vuoden 2022 lopussa noin 1 130, mikä on 185 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2021. Suomi on ollut ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on koko ajan vähentynyt. Myös suomalainen Asunto ensin -malli tunnetaan kansainvälisesti.

Vaikka asunnottomuus on vähentynyt Suomessa tasaisesti, on muun muassa nuorten asunnottomuus silti lisääntynyt. Myös esimerkiksi yksinelävien asunnottomien määrä väheni suurista kaupungeista vain Helsingissä ja Espoossa.

Hallitusohjelman linjaukset eivät edesauta asunnottomuuden poistamista

Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus käynnistää asunnottomuusohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Samalla on tarkoitus vahvistaa valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien keskinäistä yhteistyötä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. KOVA kannattaa hallituksen sitoutumista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen, mutta toivoo kuitenkin hallitukselta enemmän kunnianhimoa koko asunnottomuuden poistamiseksi. Edellisen hallituksen tavoitteena oli poistaa asunnottomuus kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä, mutta nyt tavoitteena on vain pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen.

KOVA ei myöskään näe, että uuteen hallitusohjelmaan kirjattu päätös puolittaa nykyinen asumisneuvonta-avustuksen määräraha neljästä miljoonasta kahteen olisi asunnottomuuden poistamisen kannalta järkevä ratkaisu. Asumisneuvonnan vähentäminen aiheuttaa pikemminkin pitkävaikutteisia kustannuksia, ja ennaltaehkäisevä työ on ensiarvoisessa asemassa asunnottomuuden poistamiseksi. KOVA on huolissaan myös sosiaaliturvaleikkausten ja indeksijäädytysten vaikutuksista asunnottomuuteen.

Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan kokonaisvaltaisia ja määrätietoisia toimenpiteitä. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkitys on avainasemassa asunnottomuuden poistamisessa, sillä asunnottomuus ei poistu ilman kohtuuhintaista asumista. Vuokrataloyhtiöillä onkin tärkeä rooli asunnottomien asuttamisessa Suomessa. ARA-asuntotuotannon vähentäminen ei edusta pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, vaan ARA-tuotannon vähentäminen heikentää entisestään mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen.

– Toivon, että hallitus tarkastelee uudelleen asuntopoliittisia päätöksiään myös asunnottomuuden poistamisen näkökulmasta. Valtion tukeman ARA-asuntotuotannon vähentäminen, asumisoikeusasuntojen rakennuttamisen lopettaminen, asumisneuvonnan tuen pienentäminen ja sosiaaliturvaleikkaukset ovat kaikki toimia, joilla on kielteisiä vaikutuksia myös asunnottomuuden poistamiseen ja sen ennaltaehkäisyyn, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen kertoo. Olen ylpeä siitä, että KOVAn jäsenillä on erittäin merkittävä rooli ja he kantavat Suomessa merkittävää vastuuta asunnottomien asuttamisesta, Parkkonen jatkaa.

Lisätietoja:    Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi

KatriinaL

TWITTERISTÄ

LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ