Ympäristöministeriölle

ASIA:            LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SÄHKÖAJONEUVOJEN LATAUSVALMIUKSISTA JA LATAUSPISTEISTÄ SEKÄ RAKENNUSTEN AUTOMAATIO- JA OHJAUSJÄRJESTELMISTÄ JA LAIKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 18 LUVUN 126 §:N MUUTTAMISESTA

VIITE:           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 3.10.2019 VN/2193/2019

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle esitysluonnoksesta laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta, ja lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloyhteisöjen johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä toimivia vuokrataloyhtiöitä ja -säätiöitä. Osa yhteisöistä omistaa myös palvelu- tai opiskelija-asuntoja. KOVAlla on nyt 50 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 197 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 320 000 henkilöä. Jäsenten vuokra-asuntojen määrä vastaa lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista vuokra-asunnoista Suomessa. Jäsenten kaikkien vuokra-asuntojen kokonaismäärä vastaa noin 50 prosenttia kaikista rajoituksenalaista vuokra-asunnoista Suomessa.

KOVAn jäsenyhteisöt aloittavat vuonna 2019 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2019 aikana noin 3 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen yhteenlasketut investoinnit vuonna 2019 ovat yli 1,1 miljardia euroa.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen.

Yleiset kommentit ehdotuksista

Hallituksen tavoitteena on rakentamisen ja asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen. KOVA kannattaa tätä tavoitetta. Sähköautojen latausvalmiudet ja latauspisteet kuitenkin nostavat rakentamisen kustannuksia etenkin peruskorjaushankkeissa ja sitä kautta asumisen hintaa. Esitysluonnoksessa todetaan, että nyt ehdotettu lainsäädäntö on kunnianhimoisempi kuin mihin direktiivi velvoittaa. Rakennusten energiatehokkuus- eli EPBD-direktiivissä asuinrakennuksia koskevat velvoitteet on rajattu koskemaan vain yli kymmenen pysäköintipaikan rakennuksia, kun ne nyt ehdotetussa lainsäädännössä koskevat kaikkia asuinrakennuksia, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa.

Nykytilan kuvaukseen liittyvät kommentit

Esitysluonnoksessa on arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä täyssähköautojen määrä kasvaa 80 000 ajoneuvoneuvoon ja ladattavien hybridien 290 000 ajoneuvoon. Heinäkuussa 2019 Suomessa oli 3 523 täyssähköautoa ja 18 039 hybridiä. Arviot sähköautojen määrän kasvusta vaikuttavat KOVAn mielestä melko korkeilta nykytilanteeseen verrattuna.

KOVA myös huomauttaa, että sähköautojen määrää vuonna 2030 arvioitaessa tulee huomioida myös hallitusohjelman tavoite joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseen. Joukkoliikenteen lisäämisen tavoitteena on kuitenkin autoilun väheneminen, mikä voi vaikuttaa myös autojen määrään vuonna 2030. Ilmastobarometri 2019 -kyselytutkimukseen vastanneista 43 prosenttia aikoo vähentää seuraavan viiden vuoden aikana autoilua ja lisätä kestävää liikkumista. Vajaa viidennes aikoo luopua omasta autosta kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana. Samaan aikaan yhä harvempi nuori hankkii ajokortin; Liikenne- ja viestintäviraston mukaan alle 18-vuotiaiden ajokortinhaltijoiden määrä on vähentynyt 2010-luvulla jopa 34 prosenttia ja 18-19 -vuotiaiden ajokortinhaltijoiden määrä 17 prosenttia. Erityisesti tämä näkyy Helsingissä, jossa vuonna 2017 ajokortti oli vain 32 prosentilla 18-vuotiaista.

Taloudelliset vaikutukset

Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole tehty eroa asuinrakennusten hallintamuotojen välillä, vaan vaatimus latausvalmiudesta koskee kaikkia asuinrakennuksia, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin valitaan asukkaat sosiaalisin perustein, ja asukkaat ovat asukasvalinnan periaatteiden vuoksi keskimääräistä pienituloisempia.

Tämä käy ilmi myös KOVAn keväällä 2019 teettämästä selvityksestä, jossa ARA-vuokra-asunnoissa asuvista lähes 50 prosenttia ilmoitti kotitaloutensa vuosittaisiksi bruttotuloiksi alle 20 000 euroa. Vastaavasti 52 prosenttia vastaajista ilmoitti saavansa asumistukea ja 13 prosenttia myös toimeentulotukea. Keskimääräistä matalamman tulotason vuoksi ARA-asukkailla on myös keskimääräistä vähemmän autoja.

On myös oletettavaa, että alhaisemman tulotason vuoksi ARA-asukkaiden autokanta on vanhempaa kuin Suomessa keskimäärin. Huomioon on otettava myös sähköautojen ja ladattavien hybridien hinnat, jotka ovat vielä toistaiseksi korkeampia kuin polttomoottoriautojen hinnat. Tulotasosta ja sähköautojen korkeista hinnoista johtuen ARA-asukkaiden taloudelliset mahdollisuudet hankkia lähitulevaisuudessa sähköautoja tai ladattavia hybridejä ovat huonommat kuin suomalaisilla keskimäärin.

Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus uusista autoista kasvaa, ja esitysluonnoksessa on arvioitu osuuden jatkavan kasvua jopa niin, että tarve latausvalmiudelle ja latauspisteille tulee olemaan suurempi kuin mihin direktiivin täytäntöönpano sellaisenaan pystyy vastaamaan. Tällä on perusteltu kansallisen täytäntöönpanon tiukempaa linjaa direktiivin perustasoon verrattuna. Edellä kuvattuun perustuen KOVA katsoo, ettei kysynnän sähköautojen latauspaikoille voida odottaa kasvavan samassa määrin ARA-vuokrataloissa. Johtopäätöstä tukee myös se, että KOVAn jäsenyhteisöille kyselyitä sähköautojen latauspaikoista on toistaiseksi tullut vain yksittäisiä, ja nämäkin ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.

Pelkästään latausvalmiuksien rakentaminen itsessään nostaa hankkeiden kustannuksia ja jo ennestään korkeaa rakentamisen hintaa. Lisäksi latausvalmiuksia tehtäessä on mietittävä sähköliittymien tehojen päivitystä. Lisäkustannuksia voi syntyä myös, jos teknisiä tiloja joudutaan laajentamaan. Omakustannusperiaatteen mukaisesti rakentamiskustannukset vaikuttavat asukkaan maksamaan vuokraan. Varautuminen sähkölatausasemiin voi myös tosiasiallisesti estää muiden energiatehokkuutta lisäävien ja ilmastonmuutoksen vastustamista tukevien innovaatioiden käyttöönottoa.

KOVA katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista valtion tukemassa kohtuuhintaisten asuntojen tuotannossa nostaa kansallisella lainsäädännöllä entisestään rakennuskustannuksia.

Uuden rakennuksen varustaminen sähköajoneuvon latauspisteellä ja latausvalmiudella (5 §)

Edellä kohdassa Taloudelliset vaikutukset on esitetty perustelut miksi sähköautojen ja ladattavien hybridien määrän ei voida odottaa kasvavan ARA-asukkailla samassa määrin kuin muilla suomalaisilla. Tästä syystä KOVA vaatii, että ARA-asunnoille säädettäisiin nyt esitetystä lainsäädännöstä poikkeava vaatimus latausvalmiuksien määrästä. KOVA esittää, että asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen autopaikkaa, olisi asennettava latausvalmius vähintään puoleen (1/2) kaikista autopaikoista.

Toissijaisesti KOVA ehdottaa, että ARA-asuntoihin sovellettaisiin EPBD-direktiivin mukaista yli kymmenen pysäköintipaikan vähimmäisrajaa. KOVA esittää hallituksen esitysluonnosta muutettavaksi seuraavasti:

Lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentit muutetaan 4 ja 5 momenteiksi:

Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske lain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja aravalain (1189/1993) mukaisesti rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuintaloja. Niissä latausvalmius on asennettava sellaisiin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa.

Lisätään 6 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3, 4 ja 5 momentit muutetaan 4, 5 ja 6 momenteiksi:

Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske lain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja aravalain (1189/1993) mukaisesti rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuintaloja. Niissä latausvalmius on asennettava sellaisiin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa.

Samalla muutetaan nykyisen 6 §:n 5 momentti 6 momentiksi niin, että se viittaa muutettuihin momentteihin:

Mitä 2-5 momentissa säädetään –

Laajamittaisesti korjattavan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvon latauspisteellä ja latausvalmiudella (6 §)

Edellä kohdassa Taloudelliset vaikutukset on esitetty perustelut miksi sähköautojen ja ladattavien hybridien määrän ei voida odottaa kasvavan ARA-asukkailla samassa määrin kuin muilla suomalaisilla. Tästä syystä KOVA vaatii, että ARA-asunnoille säädettäisiin nyt esitetystä lainsäädännöstä poikkeava vaatimus latausvalmiuksien määrästä. KOVA esittää, että asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen autopaikkaa, olisi asennettava latausvalmius vähintään puoleen (1/2) kaikista autopaikoista.

Toissijaisesti KOVA ehdottaa, että ARA-asuntoihin sovellettaisiin EPBD-direktiivin mukaista yli kymmenen pysäköintipaikan vähimmäisrajaa. KOVA esittää hallituksen esitysluonnosta muutettavaksi seuraavasti:

Lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentit muutetaan 4 ja 5 momenteiksi:

Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske lain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja aravalain (1189/1993) mukaisesti rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuintaloja. Niissä latausvalmius on asennettava sellaisiin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa.

Lisätään 6 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3, 4 ja 5 momentit muutetaan 4, 5 ja 6 momenteiksi:

Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske lain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja aravalain (1189/1993) mukaisesti rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuintaloja. Niissä latausvalmius on asennettava sellaisiin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa.

Samalla muutetaan nykyisen 6 §:n 5 momentti 6 momentiksi niin, että se viittaa muutettuihin momentteihin:

Mitä 2-5 momentissa säädetään –

Voimaantulo ja siirtymäsäännös (24 §)

EPBD-direktiivin 8 artikla mahdollistaa poikkeuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta sähköajoneuvojen latausvalmiuksia ja latauspisteitä koskevia vaatimuksia rakennuslupiin, jotka tulevat vireille viimeistään 10.3.2021. Nyt ehdotetussa lainsäädännössä tämä poikkeusmahdollisuus on otettu käyttöön. Siirtymäsäännöksen mukaisesti mitä lain 5, 6, 8, 11 ja 12 §:ssä säädetään, sovelletaan rakennuslupahakemukseen, joka tulee vireille 10 päivänä maaliskuuta 2021 jälkeen.

KOVA pitää siirtymäsäännöstä hyvänä ja kannattaa sen käyttöönottoa.

Muut kommentit

Lisäksi KOVA huomauttaa, että nyt ehdotettu lainsäädäntö keskittyy vain yhteen teknologiaan. Esitysluonnoksessa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, mutta sähköautojen rinnalla voi silloin olla muitakin ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. KOVA katsoo, että nyt ehdotettu, direktiivin vähimmäistasoa tiukempi lainsäädäntö, sitoo asuinrakennuksien omistajat käytännössä yhteen teknologiaan. Kustannusvaikutukset voivat heikentää mahdollisuuksia reagoida muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistymiseen.

Muilta osin KOVAlla ei ole kommentoitavaa esitykseen.

Helsingissä 7.11.2019,

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toiminnanjohtaja

Lisätietoja:     Lakimies Vilma Pihlaja, KOVA, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi