Lausunto YM:lle rakennuksen ilmastoselvityksestä

Jouni Parkkonen

Ympäristöministeriölle

 

ASIA:            LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN ILMASTOSELVITYKSESTÄ

VIITE:           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ VN/14758/2021

 

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on vuoden 2013 syksyllä perustettu yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen suurin edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 107 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 290 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 450 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 75 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 60 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja yli 80 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2021 yhteensä lähes 7 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Asetusluonnoksen yleinen palaute

Asetusehdotus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja arviointimenetelmä ovat osa uutta kaavoitus- ja rakentamislakia, jonka luonnos ei ole vielä kokonaisuudessaan ollut lausuttavana. Tästä syystä kattava säännöskokonaisuuden arviointi ei ole mahdollista. KOVA huomauttaa, että lausuntopyyntöön ei sisälly mahdollisuutta arvioida asetuksenantovaltuutta eikä sitä, onko nyt ehdotettu asetus asetuksenantovaltuuden mukainen.

KOVA pitää tärkeänä pyrkimystä vähentää rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjälkeä. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että jo ennestään korkeat rakentamisen kustannukset eivät nouse. Rakentamisessa tulisi etsiä ratkaisuja myös kustannusten pitämiseen maltillisena. Rakentamisen kustannusten nousu tarkoittaa myös asumisen kustannusten nousua. KOVA vaatii, että asetusehdotukseen ilmastoselvityksestä tai sen perustelumuistioon tulee sisällyttää arvio vähähiilisyyttä edistävien toimien kustannustehokkuudesta. Lausuntoaineistoon ei sisälly riittävää arviota ilmastoselvityksen kustannuksista ja niillä saavutettavista hyödyistä vähähiilisyyden tavoitteiden saavuttamisessa. KOVA pitää hiilijalanjäljen laskemista tärkeänä osana vähähiilisyyden edistämisessä, mutta se vaatii toimiakseen riittävän tarkan ja vakiintuneen laskentatavan.

Lisäksi perustelumuistiosta puuttuu esitys ilmastoselvityksen vaikuttavuudesta tai todellisesta ohjausvaikutuksesta. Perustelumuistio tai arviointimenetelmä eivät ota kantaa siihen, saavutetaanko menettelyllä sellainen laskennallinen lopputulos, joka on hiilineutraaliuden saavuttamisen kannalta relevantti. Erityisesti arviointimenetelmän soveltaminen laajasti korjattaviin rakennuksiin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista tai edistä hiilineutraaliuden saavuttamista kustannustehokkaalla tavalla. Lisäksi laajasti korjattavia rakennuksia koskevat jo useat energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät säännökset. KOVA pitää kyseenalaisena sitä, saadaanko ilmastoselvityksellä laajasti korjattaville rakennuksille sellaista lisäarvoa, joka edistää vähähiilisyystavoitteita.

KOVA huomauttaa, että arviointimenetelmässä käytetään taulukkoarvoja, jotka saadaan esimerkiksi kansallisesta päästötietokannasta. Kansallisessa päästötietokannassa esitettyjen keskiarvotietojen käyttö johtaa arviointitulosten epävarmuuteen ja hajontaan. Päästötietokannan ohella vähähiilisyyden arviointiin voidaan käyttää myös rakennustuotteiden ympäristöselosteita. KOVA huomauttaa, että kun laskelmissa on mahdollista käyttää kahta eri tapaa, tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Lisäksi ilmastoselvityksen toteuttajalle ei esitetä asetusluonnoksessa pätevyysvaatimuksia, mikä myös lisää ilmastoselvityksen ja laskelmien keskinäistä hajontaa. Perustelumuistiossa ei ole myöskään esitetty arviota ilmastoselvityksen lopputuloksen todellisesta merkityksestä hiilineutraaliuden kannalta. Tästä syystä KOVA katsoo, ettei nyt esitetyn ilmastoselvityksen laskelmia ole tarkoituksenmukaista käyttää rakennusluvan ehtona tässä vaiheessa. Kun laskentatapa on vakiintunut ja sen tarkkuudesta on saatu kokemuksia, laskelmia voidaan käyttää myös rakennusluvan ehtona.

Asetusluonnoksen perustelumuistion mukaan esityksessä uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi olisi kuitenkin tarkoitus ehdottaa rakennuksen vähähiilisyyttä uudeksi rakentamisen olennaiseksi tekniseksi vaatimukseksi: Rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki raportoitaisiin rakentamisluvan yhteydessä laadittavalla ilmastoselvityksellä siten, että raportointiin sisältyvässä laskennassa olisi käytettävä nyt lausuttavana olevaa rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saisi ylittää erillisenä valtioneuvoston asetuksena ehdotettavia käyttötarkoitusluokittain määritettyä raja-arvoa, pois lukien erillispientalot.

KOVA huomauttaa, että säännöskokonaisuuden arviointi ei ole mahdollista, koska lausuntopyyntöön ei sisälly uuden kaavoitus- ja rakentamislain vähähiilisyyttä koskevia säännöksiä. Uuden rakennuksen hiilijalanjälki arvioitaisiin rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä, jonka tarkkuudesta ei kuitenkaan ole esitetty selvityksiä. Tästä syystä soveltamiskelpoisten raja-arvojen asettaminen voi osoittautua vaikeaksi. Lisäksi lausuntopyyntöön ei sisälly mahdollisuutta arvioida asetuksenantovaltuutta eikä sitä, onko nyt ehdotettu asetus asetuksenantovaltuuden mukainen.

Osa 1. Asetusluonnoksen yleinen palaute

Onko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä selkeä ja ymmärrettävä?

Kyllä

Onko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä mielestäsi tarpeeksi kattava, jotta se osaltaan tukee hiilineutraaliuden saavuttamista Suomessa?

Muutosehdotus tai muu kommentti: Perustelumuistiossa ei ole esitetty ehdotuksen vaikuttavuusarviota tai todellista ohjausvaikutusta. Perustelumuistio tai arviointimenetelmä eivät esitä selvitystä siitä, saavutetaanko menettelyllä sellainen laskennallinen lopputulos, joka on hiilineutraaliuden saavuttamisen kannalta relevantti.

Soveltuuko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä mielestäsi sekä uusille että korjattaville rakennuksille?

Ei

Soveltuuko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä mielestäsi käytettäväksi rakennuksen suunnittelun aikana ennen rakentamisluvan hakemista?

Kyllä

Osa 2.  Kommentit asetusluonnoksen pykäliin

1 § Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi

Onko arvioinnin vastuun rajaus pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erikoissuunnittelijan tehtäväksi mielestäsi sopiva?

Muutosehdotus tai muu kommentti: Vastuun rajausta ei ole mahdollista arvioida ilman tietoa kaavoitus- ja rakentamislain sisältämistä vastuusäännöksistä.

2 § Määritelmät

Onko määritelmät kuvattu mielestäsi selkeästi?

Kyllä

3 § Arvioinnin kohde

Vähähiilisyys arvioitaisiin sekä rakennukselle että rakennuspaikalle. Onko arvioinnin rajaus mielestäsi sopiva?

Muutosehdotus tai muu kommentti: Rakennuksen ja rakennuspaikan välinen jako on osittain keinotekoinen ja aiheuttaa ongelmia. Miten jaottelussa arvioidaan esimerkiksi rinnerakentamista ja maanalaisia tiloja kuten väestönsuojia?

Arvioinnin ulkopuolelle jätettäisiin rakennuspaikan kasvillisuus ja maaperä, sekä purettavat rakenteet, väliaikaiset telineet ja suojaukset. Onko arvioinnin rajaus mielestäsi sopiva?

Muutosehdotus tai muu kommentti: Kasvillisuuden ja maaperän vaikutus tulisi olla mahdollista lisätä arviointiin myöhemmin, jos tutkimustiedon lisääntyessä havaitaan niiden vaikutus merkittäväksi. Siinä tapauksessa kasvillisuus ja maaperä tulee ottaa mukaan arviointiin, kun niille on saatu luotettavat arviointimenetelmät.

4 § Arviointijaksojen pituudet

Arviointi tehtäisiin yleensä 50 vuoden ajanjaksolle, kuten muissa pohjoismaissa ja EU:n Level(s)-menetelmässä. Onko arviointijakson pituus ja sen vakiointi mielestäsi hyvä lähtökohta?

Muutosehdotus tai muu kommentti: KOVA kannattaa Pohjoismaiden tasolla tehtävää harmonisointia rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmissä. Tästä syystä myös arviointijakson pituuden on hyvä vastata muissa Pohjoismaissa käytössä olevaa pituutta.

5 § Arvioinnissa käytettävät tiedot

Arviointiin voitaisiin käyttää sekä kansallisen päästötietokannan että rakennustuotteiden ympäristöselosteiden tietoja. Onko tämä tietosisältö mielestä sopiva?

Muutosehdotus tai muu kommentti: KOVA huomauttaa, että koska laskelmissa on mahdollista käyttää kahta eri tapaa, tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

6 § Hiilijalanjäljen arviointi

Hiilijalanjälkeen laskettaisiin rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset, rakentaminen, energian kulutus, rakennustuotteiden vaihdot, rakennuksen purkaminen, purkumateriaalien kuljetus, jätteenkäsittely ja loppusijoitus. Onko hiilijalanjäljen kattavuus mielestäsi riittävä?

Kattavuus on riittävä

7 § Rakennustuotteiden valmistus

Arviointi sisältäisi rakennuksen kantavan rungon, täydentävien rakenteiden, talotekniikan pääosien sekä rakennuspaikan keskeisten rakenteiden ja perustusten tuotteiden valmistuksen. Onko arvioinnin kattavuus mielestäsi sopiva?

Kattavuus on riittävä

Uudelleen käytettävien rakennustuotteiden hiilijalanjälkeä tai niiden uudelleenkäytön valmistelun hiilijalanjälkeä ei tarvitsisi arvioida. Onko periaate mielestäsi sopiva?

Kyllä

8 § Rakennustuotteiden vaihdot

Arviointiin ei sisältyisi uusien rakennusten elinkaaren aikana tapahtuvan laajamittaisen korjauksen tai ennakoimattomien rikkoontumisten vaikutus. Onko tämä rajaus mielestäsi sopiva?

Kyllä

9 § Rakennus- ja purkumateriaalin käsittely

Arviointiin ei sisältyisi uuden rakennuksen tontilta purettavien aiempien rakennusten tai rakenteiden purkamisen ja jätteenkäsittelyn vaikutus. Onko tämä rajaus mielestäsi sopiva?

Kyllä

10 § Rakennus- ja purkumateriaalin loppusijoitus

Onko loppusijoituksen vaikutusten arviointi kuvattu riittävän selkeästi?

Kyllä

11 § Kuljetukset

Rakennustuotteiden ja purkujätteiden kuljetusten vaikutukset voitaisiin arvioida joko taulukkoarvojen pohjalta tai laskien hankekohtaisesti kaavan mukaan. Ovatko nämä vaihtoehdot mielestäsi riittävät?

Muutosehdotus tai muu kommentti: Vaihtoehdot ovat sinänsä riittävät. Asetusluonnoksen mukaan laskelma tulisi tehdä erikseen jokaiselle kuljetukselle. KOVA huomauttaa, että ehdotettu säännös johtaa suureen määrään yksittäisiä laskelmia rakennushankkeen aikana. KOVA ei pidä ehdotettua mallia millään tavalla tarkoituksenmukaisena tai sen tuottamia tuloksia relevantteina. Lisäksi tulee huomioida, että kuljetuksen osuus rakennuksen koko elinkaaren aikaisten päästöjen kokonaisuudessa ei ole merkittävä.

12 § Työmaatoiminnot

Työmaan vaikutukset voitaisiin arvioida joko taulukkoarvojen pohjalta tai laskien hankekohtaisesti kaavan mukaan. Ovatko nämä vaihtoehdot mielestäsi riittävät?

Kyllä

13 § Energian käyttö

Energian käytön vaikutukset laskettaisiin muiden pohjoismaiden ja EU:n Level(s)-menetelmän mukaisesti käyttäen skenaarioita eri energiamuotojen hiilijalanjäljen ennakoiduille vähenemille tulevaisuudessa. Onko tällaisten skenaarioiden käyttö mielestäsi sopiva lähtökohta arvioinnille?

Kyllä

14 § Hiilikädenjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen rinnalla arvioitaisiin myös mahdolliset myönteiset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Onko tällaisen ns. hiilikädenjäljen arviointi mielestäsi tarpeen?

Kyllä

Hiilikädenjälkeen luetaan rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys, kierrätyspolttoaineet ja jätteenpoltto, uusiutuva energia, pitkäikäiset hiilivarastot ja sementtipohjaisten tuotteiden karbonatisoituminen. Onko hiilikädenjäljen kattavuus mielestäsi riittävä?

Muutosehdotus tai muu kommentti: KOVA epäilee, onko hiilikädenjäljen laskemiselle vielä olemassa riittävän vakiintunutta ja laajasti käytössä olevaa laskentatapaa.

15 § Uudelleenkäyttö ja kierrätys

Onko uudelleenkäytön ja kierrätyksen hiilikädenjäljen laskenta kuvattu selkeästi?

En osaa sanoa

16 § Hyödyntäminen kierrätyspolttoaineena

Onko kierrätyspolttoaineen hiilikädenjäljen arviointi esitetty selkeästi?

En osaa sanoa

17 § Hyödyntäminen polttolaitoksessa

Onko energiana hyödynnettävien materiaalien hiilikädenjäljen arviointi esitetty selkeästi?

En osaa sanoa

18 § Ylimääräinen uusiutuva energia

Onko ylimääräisen uusiutuvan energian hiilikädenjäljen arviointi esitetty selkeästi?

En osaa sanoa

19 § Hiilivarasto

Onko ylimääräisen uusiutuvan energian hiilikädenjäljen arviointi esitetty selkeästi?

En osaa sanoa

Hiilivarasto lasketaan vain niille rakennusosille, jotka pysyvät rakennuksessa tai rakennuspaikalla vähintään 100 vuoden ajan. Onko vähimmäisajan määrittely mielestäsi tarpeellista?

Kyllä

20 § Karbonatisoituminen

Onko karbonatisoitumisen hiilikädenjäljen arviointi esitetty selkeästi?

En osaa sanoa

21 § Ilmastoselvitys

Ilmastoselvitys laadittaisiin rakentamislupaa haettaessa ja se olisi päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos muutoksia on tullut. Onko ilmastoselvityksen kaksivaiheisuus mielestäsi sopiva lähtökohta?

Muutosehdotus tai muu kommentti: Asetuksessa olisi määriteltävä tarkemmin, missä tilanteissa ilmastoselvitys olisi päivitettävä. Lisäksi asetuksessa tulisi kertoa mitä mahdollisia seurauksia laskelmien muuttumisella päivityksessä on.

22 § Ilmastoselvityksen sisältö

Onko ilmastoselvityksen vähimmäissisältö mielestäsi tarpeeksi kattava?

Kattavuus on riittävä

23 § Vähähiilisyyden tulosten esittäminen

Tulokset esitetään erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle. Tämän jaon pohjalta voitaisiin myöhemmin asettaa pelkästään rakennusta koskevia päästörajoja. Onko arvioinnin tulosten jako erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle mielestäsi sopiva lähtökohta?

Kyllä

Osa 3. Vähähiilisyyden arvioinnin menetelmäohje

Kommentit ja muutosehdotukset menetelmäohjeeseen:

Edellä ”Asetusluonnoksen yleinen palaute” on annettu kommentteja myös menetelmäohjeeseen liittyen.

 

Muilta osin KOVAlla ei ole kommentoitavaa esitysluonnokseen.

 

Helsingissä 25.8.2021,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

 

Lisätietoja:     Lakimies Vilma Pihlaja, KOVA, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi

Jouni Parkkonen

TWITTERISTÄ

KOVA on erittäin tyytyväinen hallituksen talousarvioesitykseen, jossa nostetaan korkotukilainavaltuutta 150 milj. e… https://t.co/OlCPDYWxIg

syyskuu 09, 2021
LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ