Rakennustietosäätiö RTS sr:lle

ASIA:            LAUSUNTO RTS 26:12 ESG-VASTUULLISUUSLUOKITUS. ASUINKERROSTALOT. HANKE 2026. KRITEERISTÖEHDOTUS, OSA 2: SOSIAALINEN (S) JA HALLINNOLLINEN (G) VASTUULLISUUS

VIITE:           RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS SR:N LAUSUNTOPYYNTÖ 2.4.2026

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua Rakennustietosäätiö RTS sr:lle ESG-vastuullisuusluokituksen 2-osasta, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuullisuus.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 139 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2026 yhteensä noin 2 900 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Kriteeristöehdotuksista

Työmaan eettiset periaatteet ja työvoiman hyväksikäytön torjunta

Pyydämme jatkovalmisteluissa arvioimaan, voiko ketjuttamisen rajausta tarkentaa ilman, että kriteerin vaikutus heikkenee. Rakennusalalla on suuri määrä pienyrittäjiä, jotka toimivat erityisosaamista vaativassa, mutta lyhytaikaisessa työssä, kuten nostokoneyrittäjä, hitsari tai vaikka sähköisen lattialämmityskaapelin korjaaja. Nämä yrittäjät toimivat monesti aliurakoitsijoiden palveluksessa, eikä heillä ole mahdollisuutta palkata kyseistä työvoimaa itselleen.

Esitämme, että ”Ketjutus rajoitetaan pääurakoitsijan lisäksi vain yhteen aliurakoitsijatasoon. Ainoastaan erityisosaamista vaativassa ja lyhytaikaisessa työssä ketjutus on sallittu kahteen aliurakoitsijatasoon.” Kriteerin tarkennus vähentäisi myös arvioinnin tulkintaan liittyvät vaikeudet siitä, missä kohtaa työtä katsotaan ketjutetuksi. Näemme myös, että urakkaohjelmien kirjaukset ovat eri asia kuin kriteeristöt. Kriteeristön olisi hyvä olla mahdollisimman tarkka ilman tulkinnanvaraisuutta. Urakkaohjelmien ehdoissa taas voi olla tiukempia ehtoja, sillä ne ovat monesti tehty sitä heikoimmin suoriutuvaa urakoitsijaa silmällä pitäen, ja käytännössä työmaalla voidaan tehdä tarvittavat joustot.

Työmaan työntekijöiden yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Työmaan työterveys ja -turvallisuus

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Ympäristön ominaispiirteiden vaaliminen

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Käyttöturvallisuus ja esteettömyys

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Sisäilmasto

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Päivänvalo-olosuhteet

KOVA lähtökohtaisesti kannattaa päivänvalo-olosuhteiden laskentaa EN 17037:2018 –standardin mukaisesti. Standardia ei kuitenkaan käytetä laajasti, joten pyydämme arvioimaan, onko kriteeristön ohjaavuuden kannalta selkeämpää käyttää valoaukon koon arviointia.

KOVA pyytää jatkovalmistelussa lisäksi arvioimaan, onko huoneiston ikkunoiden avautumissuunta kahteen ilmansuuntaan vaateena perusteltu. Vaade ei välttämättä paranna aina asuinmukavuutta, mutta vaikuttaa merkittävästi suunnitteluun, tontin valintaan ja eriarvoistaa asukkaat. Kaikissa kaavoissa toteutus ei ole mahdollinen, ja asumismukavuuden täytyy olla yhtä tärkeä asunnon koosta huolimatta.

Kriteeriksi ehdotamme, että ilmansuunnan avautumisen sijaan varmistetaan, että ehdotettu 300 luksin valaistusarvo on riittävä tai sitten käytetään valoaukon arviointia.

Ympäristöministeriön asetuksen (1008/2017) 5 §:n mukaan asuinhuoneissa tulee olla ikkuna, joka on 1/10 huonealasta. Ehdotettu kriteeri, että kaikissa asuinhuoneissa on ikkuna, on siten tarpeeton.

KOVA pyytää myös arvioimaan, onko ainoan ikkunan parvekkeen taakse jäämisen kieltäminen tarkoituksenmukainen kriteeri. Kriteerin tavoittelu voi pienentää parvekkeiden kokoa, eikä parvekkeen sivuvarjostukselta kuitenkaan vältytä. Etelään avautuvilla asunnoilla parveke antaa myös kaivattua varjostusta. Kriteeriksi ehdotamme, että mikäli huoneiston ainoa ikkuna jää parvekkeen taakse, parvekelaatassa ei saa olla varjostavia palkkeja, kaiteiden tulee olla lasia, eikä asunto saa avautua pohjoiseen. Lisäksi varmistetaan riittävä valoisuus EN 17037:2018-standardin mukaisella laskennalla tai valoaukon koon arvioinnilla. Riittävän valoaukon tavoittelu ohjaa suunnittelua välttämään liian putkimaisia asuntoja samalla, kun ikkunoiden pinta-aloja suurennetaan.

KOVA pyytää vielä tarkentamaan, mitä kriteeristössä tarkoitetaan ainoan ikkunan avautumisella suoralla näköyhteydellä julkiselle kulkuväylälle. Kriteeristön mahdollisimman yksiselitteiset tavoitteet helpottavat arviointia ja parantavat kriteerin ohjaavuutta.

Vihreän lähiympäristön ja palveluiden saavutettavuus

KOVA lähtökohtaisesti kannattaa ehdotusta, mutta pyytää jatkovalmistelussa arvioimiaan, voiko kriteeristössä olla mittareita, joihin kriteeristön ensisijainen kohderyhmällä (eli tilaajat, rakennuttajat, rakennuttajaurakoitsijat ja kiinteistönomistajat) ei ole vaikuttamismahdollisuuksia muulla kuin tontin valinnalla. Näitä kriteerejä ovat esimerkiksi kiinteistön etäisyys viheralueesta tai palveluista. KOVA esittää, että kriteeristö pyrkisi ottamaan kantaa asioihin, joihin kohderyhmällä on vaikuttamismahdollisuus ilman tontin valintaan liittyvää arviointia. Esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden vaikuttamismahdollisuus tontin sijaintiin on hyvin rajallinen.

Sosiaalisuuden, yksityisyyden ja fyysisen aktiivisuuden tukeminen

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Sosiaalisen vastuullisuuden kriteeriehdotukset kokonaisuutena

KOVA kannattaa ehdotuksia edellä esitetyin huomioin täydennettyinä.

Muita mahdollisia huomioita sosiaalisen vastuullisuuden kriteeriehdotuksiin

KOVA pitää kriteeriehdotuksia tärkeinä ja perusteltuina.

Elinkaaritaloudellisuus

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Vastuullisuustavoitteiden johtaminen

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Vastuulliset hankinnat ja sopiminen

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Kosteudenhallinta

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Tiedon virtaus

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Kyber- ja digiturvallisuus

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Ympäristönpilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

KOVA kannattaa ehdotusta, eikä esitä siihen erityisiä huomioita.

Hallinnollisen vastuullisuuden kriteeriehdotukset kokonaisuutena

KOVA kaiken kaikkiaan kannattaa ehdotuksia.

Muita mahdollisia huomioita hallinnollisen vastuullisuuden kriteeriehdotuksiin

KOVA pitää kriteeriehdotuksia tärkeinä ja perusteltuina.

Helsingissä 22.4.2026,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

Lisätietoja:

Juristi Noora Salokangas, puh. 050 472 9430, noora.salokangas@kovary.fi

Tekninen johtaja Jani Pakarinen, puh. 050 443 5077, jani.pakarinen@kovary.fi