Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä

Katriina Lius

Ympäristöministeriölle

 

ASIA: LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN ILMASTOSELVITYKSESTÄ

VIITE: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 30.9.2022 DNRO VN/14758/2021

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 117 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 310 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2022 yhteensä yli 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Yleiset kommentit

a. Onko asetuksessa kuvattu arviointimenetelmä selkeä ja ymmärrettävä?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Kohta/osio, joka ei ole selkeä ja ymmärrettävä?
Muutosehdotus tai muu kommentti:

b. Onko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä mielestäsi tarpeeksi kattava, jotta se osaltaan tukee hiilineutraaliuden saavuttamista Suomessa?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Muutosehdotus tai muu kommentti:
KOVA katsoo, ettei arviointimenetelmä ole tarkoituksenmukainen eikä täytä sille asetettuja tavoitteita, koska menetelmä sisältää kattavuudestaan huolimatta liikaa epätarkkuuksia ja olettamuksia.

c. Onko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä mielestäsi sekä uusille että korjattaville rakennuksille?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Muutosehdotus tai muu kommentti:
Ks. lausunnon kohta Yleiset kommentit.

d. Soveltuuko asetuksessa esitetty arviointimenetelmä mielestäsi käytettäväksi rakennuksen suunnittelun aikana ennen rakentamisluvan hakemista?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Muutosehdotus tai muu kommentti:
KOVA katsoo, että suunnittelun aikana lopullisiin teknisiin ratkaisuihin ja esimerkiksi valittuihin rakennustuotteisiin liittyy epävarmuutta. Tästä johtuen ilmastoselvityksen laadinta perustuu suunnitteluvaiheessa monilta osin olettamuksiin ja yleisesti hyväksyttyihin päästötietoihin. Tämä asettaa kyseenalaiseksi arviointimenetelmän tavoitteiden toteutumisen suunnitteluvaiheessa. KOVA katsoo, että näin vahvasti olettamuksiin ja arviointiin perustuvan laskelman voisi korvata suunnitteluvaiheessa esimerkkilaskelmilla.

e. Muita yleisiä kommentteja:

Asetuksessa säädettäisiin tarkemmin uuteen rakentamislakiin liittyvästä vaatimuksesta ilmastoselvityksen laatimisesta rakentamisluvan edellytyksenä. Ilmastoselvitys olisi laadittava uudesta rakennuksesta tai rakentamislupaa edellyttävästä laajamittaisesti korjattavasta rakennuksesta. Asetuksessa säädettäisiin Suomen oloihin kehitetystä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä, jota olisi käytettävä rakennuksen ilmastoselvityksessä raportoitavien hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennassa.

KOVA on jo aikaisemmin lausunnoissaan ilmastoselvityksestä ja rakentamislaista kiinnittänyt huomiota siihen, ettei ilmastoselvityksen kustannuksista ja niillä saavutettavista hyödyistä vähähiilisyyden tavoitteiden saavuttamisessa ole esitetty riittävää arviota. KOVA katsoo edelleen, ettei ilmastoselvityksessä käytettävällä arviointimenetelmällä saavutettavasta laskennallisesta lopputuloksesta ole esitetty vaikuttavuusarviota hiilineutraaliuden saavuttamisen kannalta. Erityisesti arviointimenetelmän soveltaminen laajasti korjattaviin rakennuksiin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista tai edistä hiilineutraaliuden saavuttamista kustannustehokkaalla tavalla.

KOVA katsoo, että rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään sisältyy useita sen tarkkuuteen vaikuttavia seikkoja, kuten rakennusosien vaihtoa ja rakennuksen kunnossapitoa elinkaaren aikana koskevat ratkaisut. Lisäksi lainsäädännössä ei esitetä ilmastoselvityksen laatijalle pätevyysvaatimuksia, mikä johtaisi KOVAn näkemyksen mukaan laadultaan vaihteleviin ilmastoselvityksiin. Tämä asettaa entistä kyseenalaisemmaksi selvityksellä saavutettavan hyödyn. Lainsäädännöllä on myös tarkoitus asettaa rakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvoja. KOVA huomauttaa, että koska asetusluonnoksen mukaisella ilmastoselvityksellä saatavat arviot jäänevät epätarkoiksi, jää epäselväksi millaisia raja-arvoja rakennuksille voidaan ylipäätään sen perusteella asettaa.

KOVA myös kiinnittää huomiota perustelumuistion toteamukseen, ettei itse arviointi vähennä päästöjä, vaan päästöjen väheneminen riippuu oleellisesti siitä, mille tasolle eri rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot tultaisiin asettamaan. KOVA huomauttaa, ettei rakennukselle asetettavien hiilijalanjäljen raja-arvoja koskeva asetusluonnos ole vielä ollut lausuttavana eikä kokonaisuutta sitten voi vielä arvioida.

KOVA katsoo, että ilmastoselvityksen laatiminen lisää rakentamisen kustannuksia samalla, kun sen hyöty yksittäiselle rakennushankkeelle jää vähäiseksi.

1 § Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi

Asetusluonnoksen mukaan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki olisi arvioitava uuden rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Asetusluonnoksen liitteenä olevan taulukon (Taulukko 2) mukaan kunnossapitoa ei arvioitaisi osana elinkaaren vaiheita. KOVA huomauttaa, että järjestelmällisellä ja hyvän kiinteistönpidon mukaisella kunnossapidolla on erittäin suuri merkitys rakennuksen käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen. Kunnossapidon jättäminen arvioinnin ulkopuolelle vähentää arvioinnin tarkkuutta ja siten selvityksen merkitystä.

KOVA pitää tätä erityisen suurena epäkohtana ajatellen rakennuksen hiilijalanjäljelle asetettavia raja-arvoja. Jos vähähiilisyyden arviointimenetelmä on epätarkka, raja-arvojen asettaminen on haastavaa. Lisäksi ilmastoselvityksen laatijalle ei rakentamislaissa aseteta pätevyysvaatimuksia, joten selvitysten laatu voi vaihdella.

3 § Arvioinnin kohde

Arviointiin sisältyvät ja siitä pois jätettävät rakennusosat ovat yhtenevät samaan aikaan lausuttavana olevan materiaaliselosteen kanssa. Arviointiin sisältyvät myös rakennusosien vaihdot rakennuksen elinkaaren aikana. KOVA katsoo, ettei voida luotettavasti arvioida miten 50 vuoden arviointijakson aikana vaihdettavat rakennusosat vaikuttavat rakennuksen hiilijalanjälkeen. KOVA huomauttaa, että materiaali- ja valmistustekniikka kehittyvät 50 vuodessa. Rakennusosien vaihtojen huomioiminen laskennassa perustuu siten arviointiin eikä ole varsinaista laskentaa. KOVA katsoo, että tämä heikentää selvityksen tarkkuutta.

9 § Rakennus- ja purkumateriaalin käsittely

Arviointiin ei sisällytettäisi tontilta poistettavien maamassojen tai kasvillisuuden jätteenkäsittelyn hiilijalanjälkeä. Perustelujen mukaan tämä johtuu siitä, ettei ole olemassa ohjeistusta siihen, miten kasvillisuuden tai maaperän hiilen kierto tai muut ympäristövaikutukset tulisi ottaa huomioon. KOVA katsoo, ettei puuttuva ohjeistus ole riittävä peruste jättää tontilta poistettavien maamassojen tai kasvillisuuden hiilijalanjälkeä huomioimatta. Perusteluissakin todetaan, että metsä- tai peltomaan ottaminen rakennuskäyttöön aiheuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Perusteluiden mukaan näiden vaikutusten tarkastelu tulisi kuitenkin tehdä jo maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä, eikä toistaa rakentamisen yhteydessä. KOVA huomauttaa, että tällöin tulisi tosiasiassa olla tiedossa, että nämä asiat huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa, muuten niiden ilmastovaikutus jää kokonaan huomioimatta.

Lisäksi KOVA kiinnittää myös rakennus- ja purkumateriaalien käsittelyssä huomiota siihen, ettei arvioinnissa ole mahdollista ottaa huomioon millaiset purkamisen päästöt ja toisaalta materiaalien kierrätystavat ovat esimerkiksi 75 vuoden kuluttua.

 

Helsingissä 9.11.2022,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

 

Lisätietoja: Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi

KatriinaL

TWITTERISTÄ

KOVA kouluttaa tänään ja huomenna jäsenyhtiöidemme hallitusten jäseniä ja toimitusjohtajia. Yli 100 innokasta henki… https://t.co/NjWP2mGpET

marraskuu 24, 2022
LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ