Yksiöiden osuus rakennetuista asunnoista kasvoi huomattavasti suurissa kaupungeissa vuosien 2010 ja 2022 välillä ja erityisen voimakkaasti vuodesta 2017 vuoteen 2022. Yksiöiden rakentamisen yleistyminen johtui eritoten vapaarahoitteisten yksiöiden rakentamisen yleistymisestä, sillä valtion tukemissa asunnoissa yksiöiden osuus ei mainitulla ajanjaksolla juuri muuttunut. Tulos selviää AlueAvain-tutkimusryhmän tuoreesta julkaisusta, joka taas perustuu mikrotason rekisteriaineistoihin (https://alueavain.fi/yksiobuumi-osa-1-kuinka-paljon-ja-minkakokoisia-yksioita-on-rakennettu/).

Helsingissä yksiöiden osuus rakennetuista asunnoista kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2022 vain hivenen, 0,3 prosenttiyksikköä. Osuus oli 22,2 % vuonna 2022. Oulussa (yksiöiden osuus 16,2 % vuonna 2022 rakennetuista asunnoista) kasvua oli 2,0 prosenttiyksikköä, Espoossa (osuus 12,6 % vuonna 2022) 3,2 prosenttiyksikköä ja Turussa (osuus 23,1 % vuonna 2022) 3,6 prosenttiyksikköä. Eniten yksiöiden osuus lisääntyi Vantaalla (osuus 15,2 % vuonna 2022), jossa kasvua oli 4,6 prosenttiyksikköä, ja Tampereella (osuus 23,7 % vuonna 2022), jossa yksiöiden osuus nousi 4,8 prosenttiyksikköä.

Sen lisäksi, että yksiöiden osuus kasvoi suurimmissa kaupungeissa, pieneni rakennettujen yksiöiden keskikoko. Rakennettujen yksiöiden määrä suurissa kaupungeissa vaihteli vuosina 2010–2022 huomattavasti, jolloin myös yksiöiden keskikoossa on paikoin suurta variaatiota. Joka tapauksessa vapaarahoitteiset yksiöt pienenivät suurissa kaupungeissa keskimäärin kolmesta neljääntoista neliömetriä. Vastaavasti valtion tukemien yksiöiden keskikoko muuttui -8:sta +1:een neliömetriä.

– Tutkimustulos vahvistaa usein kuullun empiirisen havainnon siitä, että erityisesti 2010-luvun lopulla yksiöitä rakennettiin paljon. Turussa ja Tampereella yksiöiden osuus rakennetuista asunnoista oli vuonna 2022 lähes neljännes kaikista asunnoista. Tällä hetkellä esimerkiksi vuokramarkkinoilla on erityisesti ylitarjontaa yksiöistä, mikä tuskin helpottaa myöskään uudisasuntojen myyntiä. Tämä taasen vaikeuttaa osaltaan rakennusalan vakavaa alakuloa, sillä rakennusliikkeiden on vaikea aloittaa uudistuotantoa niin kauan, kun varastoissa on suuri määrä myymättömiä asuntoja. Yksiöiden rakentamisen yleistyminen osuu melko hyvin yksiin niin kutsuttujen taloyhtiölainojen suosion lisääntymisen kanssa. Lisäksi paikallisesti yksiöiden osuus saattaa olla vielä esitettyjä keskimääräisiä lukuja huomattavasti suurempi, mikä voi johtaa liian yksipuoliseen asuntokantaan ja siten kohonneeseen segregaatioriskiin, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria arvioi.

Yksiöissä asuu entistä enemmän opiskelijoita

AlueAvain-tutkimusryhmän toinen tuore julkaisu (https://alueavain.fi/yksiobuumi-osa-2-millaisia-ihmisia-yksioissa-asuu-ja-mista-niihin-muutetaan/) kertoo, kuinka yksiöissä asuvien opiskelijoiden osuus on noussut suurimmissa kaupungeissa vuoden 2010 noin 14 prosentista noin 20 prosenttiin vuonna 2022. Voimakkainta kasvu oli Tampereella (+8,7 prosenttiyksikköä), Turussa (+7,6 prosenttiyksikköä) ja Oulussa (+5,5 prosenttiyksikköä). Pääkaupunkiseudulla kasvu oli hieman hitaampaa.

Julkaisussa tarkastellaan lisäksi asumisväljyyttä, eli asuinneliötä asukasta kohden, yksiöön muuttamisen hetkellä jaoteltuna eri muuton syihin. Yksin yksiöön muuttavilla asumisväljyys laskee kaikissa suurissa kaupungeissa. Niin sanotusta kimppakämpästä muuttaessa asumisväljyys sitä vastoin kasvaa merkittävästi, kuin myös silloin, kun muuton syynä on ero puolisosta. Vanhempien luota yksiöön muutettaessa asumisväljyys kasvaa muualla, paitsi Turussa, jossa se laskee.

– Vuonna 2017 opiskelijat siirrettiin (pääsääntöisesti) opintotuen asumislisältä yleiselle asumistuelle, minkä on jo aiemmin havaittu lisänneen yksinasumista. Toinen selittävä tekijä yksiöiden suosion kasvulle opiskelijoiden keskuudessa lienee yksiöiden tarjonnan merkittävä lisääntyminen. Se, että suosion kasvu on ollut suurinta Tampereella, Turussa ja Oulussa, on hyvin linjassa sen kanssa, että näissä yksiöiden osuus rakennetuista asunnoista on suurempi kuin pääkaupunkiseudulla. On mielenkiintoista, että Turussa yksiöön muuttavien vanhemmilla vaikuttaa olleen suhteellisesti suuria asuntoja, kun asumisväljyys on laskenut muuton jälkeen. Tämä ilmiö on tosin selvästi heikentynyt vuoden 2017 jälkeen samalla, kun Turussa vanhemmiltaan yksiöön muuttaneiden suhteellinen osuus on kasvanut, Kauria selittää.

Lisätietoja:    Ekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi