Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien kasvuvauhti on hidastunut entisestään

Tilastokeskuksen tämän päiväisen julkaisun mukaan valtion tukemien asuntojen vuokrat kasvoivat vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 4,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 2023 lopun. Viime vuoden vuosikasvu oli 0,7 prosenttiyksikköä nyt raportoitua nopeampaa. Keskimääräinen vuokra valtion tukemissa asunnoissa oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 13,30 euroa asuinneliötä kohden. Edelliseen vuosineljännekseen nähden valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat 1,1 prosenttia.

Suuria eroja eri kokoisten vuokra-asuntojen välillä ei koko maan tasolla ollut, mutta kaksioiden vuokrat kohosivat vuodessa eniten (+4,5 %) ja kolmioiden vähiten (+3,9 %). Suurimmat vuokrankorotukset valtion tukemissa vuokra-asunnoissa osuivat suurimpiin kaupunkeihin: Turussa (+6,0 %), Joensuussa (+5,2 %), Helsingissä (+5,0 %), Tampereella (+4,7 %) ja Espoossa (+4,5 %) vuokrat nousivat koko maan keskiarvoa enemmän. Toisaalta joissain suurissa kaupungeissa vuokrankorotukset olivat kuitenkin selvästi keskimääräistä tasoa maltillisempia. Tällaisia kaupunkeja olivat esimerkiksi Vantaa (+2,8 %), Kuopio (+2,7 %) ja Lahti (+2,1 %).

– Valtion tukemien asuntojen vuokrissa näkyy edelleen aikaisemmin vallinnut korkea korko- ja inflaatiotaso. Vaikka markkinakorot ovat tulleet alaspäin viime syksystä lähtien, korontarkistuksia tehdään vuosittain tai puolivuosittain. Lisäksi on otettava huomioon, että vuokranmuutoksia tehdään tyypillisesti vain kerran vuodessa, joten korkokustannusten lasku saattaa näkyä jopa yli vuoden viiveellä asukkaan maksamassa vuokrassa. Valtion tukemien asuntojen vuokrat määräytyvät kuitenkin omakustannusperiaatteella, joten on selvää, että alhaisemmat kustannukset tulevat näkymään maltillisempina vuokrankorotuksina. Tälle saatiinkin nyt oikeastaan jo vahvistusta, kun vuokrien vuosimuutos hidastui selvästi viime vuodesta. On tosin mielenkiintoista havaita useammankin prosenttiyksikön eroja suurtenkin kaupunkien välillä. Nämä voivat johtua muun muassa erilaisesta kulurakenteesta, korontarkistussyklistä tai tulevista investoinneista, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria arvioi.

Lisätietoja:     Ekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi

KOVA lyhyesti

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 133 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.