Muiden maiden järjestelmien tarkastelut voivat tarjota erilaisia ja paikoin tuoreitakin näkökulmia kotimaan kysymyksiin. Suomessa tähyillään tyypillisesti Tornionjoen yli kansankotiin. Tässä kirjoituksessa noudatetaan samaa kaavaa ja perehdytään länsinaapurimme asuntojärjestelmään.

Yleinen mielikuva on, että Ruotsissa vuokra-asuminen (hyresrätt) on selvästi Suomea yleisempää. Kuitenkin ainakin viimeisimpien virallisten tilastojen mukaan vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista on Suomessa suurempi (35,9 %) kuin Ruotsissa (34,4 %). Luvut perustuvat Tilastokeskuksen (vuodelta 2023) ja Statistiska centralbyrånin (2024) aineistoihin. Ruotsin osuuteen on laskettu tässä mukaan myös Suomen erityisryhmien vuokra-asuntoihin jossain määrin vertautuvat specialbostäder-asunnot. Vaikka molemmissa maissa vuokra-asumisen suosion trendi on ollut kasvava, on se Suomessa noussut ripeämmin; esimerkiksi vuonna 2014 vuokra-asujien osuus oli Suomessa 31,5 % ja Ruotsissa 32,8 %.

Ruotsissa on kahdentyyppisiä vuokra-asuntoja, yleishyödyllisiä ja yksityisiä. Molemmissa vuokrat neuvotellaan pääasiassa kollektiivisesti vuokranantajan ja paikallisen vuokralaisyhdistyksen välillä. Asunnon vuokran tulee lain mukaan perustua sen käyttöarvoon (bruksvärde), ei esimerkiksi markkinaolosuhteisiin. Yleishyödylliset (allmännytta), kuntien tai säätiöiden omistamat vuokra-asunnot ovat avoimia kaikille tulotasosta tai elämäntilanteesta riippumatta. Tällaisia asuntoja on Ruotsin vuokra-asunnoista noin 41 %, mikä vastaa noin 16 % koko asuntokannasta. Suomessa rajoitustenalaisten, valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus on 28 % vuokra-asunnoista ja 10 % kaikista asunnoista.

Vuokrien perustuessa Ruotsissa asuntojen käyttöarvoon, pysyy vuokrien nousu maltillisena. Tämä voi kuitenkin samalla heikentää kannustimia rakentaa uusia vuokra-asuntoja. Yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja onkin tyypillisesti erityisesti suurissa kaupungeissa vähemmän kuin niitä tarvitsevia, joten asunnot jaetaan jonotusjärjestelmän kautta. Asuntojonotus (bostadskö) perustuu pistejärjestelmään, jossa pisteitä kertyy sen mukaan, kuinka kauan henkilö on ollut järjestelmässä kirjoilla. Yksi vuosi vastaa yhtä pistettä, ja mitä enemmän pisteitä hakijalla on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on saada haluamansa asunto. Sosiaaliset tai muut tarveperusteet eivät yleensä vaikuta asunnonsaantimahdollisuuteen.

Vuokralaisen turva on Ruotsissa tavanomaisesti vahvempi kuin Suomessa. Vuokranantaja ei voi irtisanoa vuokralaista ilman hyväksyttävää syytä, kuten vuokranmaksun laiminlyöntiä tai vakavaa häiriökäyttäytymistä. Vuokralaisella on oikeus saada irtisanominen kirjallisena, ja hän voi riitauttaa sen vuokralautakunnassa (hyresnämnden) tai käräjäoikeudessa. Lisäksi vuokralaisella on vähintään kahden vuoden vuokrasuhteen jälkeen lähes omistusasumiseen verrattava pysyvä hallintaoikeus asuntoonsa (besittningsrätt).

– Ruotsin vuokramarkkinat ovat jossain määrin erilaiset Suomeen verrattuna. Vuokralla asuvat nauttivat pääasiassa parempaa suojaa ja vuokrataso nousee vain maltillisesti, mutta toisaalta etenkin yleishyödylliseen vuokra-asuntoon voi joutua jonottamaan jopa vuosikausia. Tämä onkin johtanut niin sanottujen toisen käden markkinoiden syntyyn, jossa asuntojonon kautta käyttöarvon mukaisesti hinnoitellun vuokra-asunnon saanut jälleenvuokraa sitä. Tämä on toki mahdollistanut vuokra-asunnon myös sellaisille henkilöille, jotka eivät ole ehtineet olla vuosia jonossa, kuten nuorille ja maahanmuuttajille. Järjestelmän tarkoituksena tuskin on kuitenkaan ollut, että rajallisia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vuokrataan markkinahintaan eteenpäin voittoa tehden, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria kommentoi.

Mikä ihmeen bostadsrätt?

Ruotsissa yleisin asumismuoto on asua omistamassaan pientalossa (äganderätt), jollaisessa asuu 38,5 % kotitalouksista. Kolmas yleinen asumismuoto on pien- tai kerrostaloasunnon asumisoikeuden omistaminen (bostadsrätt). Niissä asuvat kotitaloudet kattavat 23,2 % kaikista kotitalouksista. Bostadsrätt ei kuitenkaan vastaa Suomen asumisoikeusasuntoa, vaikka sanatarkasti käännettynä sitä tarkoittaakin, vaan pikemminkin osakkeiden omistamista asunto-osakeyhtiöistä eli osakeasuntoa.

Lisätietoja:    Pääekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi