Opiskelijoiden valtaosa siirrettiin 1.8.2025 takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Osittain tämä tarkoittaa paluuta vuoteen 2017, jolloin siirto tehtiin päinvastaisena. Vuoden 2025 opintotuen asumislisä eroaa kuitenkin joltain osin vuoden 2017 mallista. Sekä nykyisessä että vuoden 2017 opintotuen asumislisässä tuki on opintotuen osa ja asumislisää saa vain opintotukikuukausilta. Lisäksi omat tulot vaikuttavat opintotuen asumislisään opintotuen tulorajojen kautta, mutta puolison tai muun asuintoverin tulot eivät siihen vaikuta. Toki on huomattava, että opintotuen asumislisä ei lakannut täysin olemasta vuonna 2017, vaikka sitä maksettiinkin huomattavasti aiempaa pienemmälle joukolle.

Suurin eroavaisuus on, että toisin kuin vielä vuonna 2017, vuoden 2025 mallissa tuen enimmäismäärä on riippuvainen asuinpaikkakunnasta. Edelleen enimmäismäärä on 80 % vuokrasta tai käyttövastikkeesta, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat opiskelijat voivat saada maksimissaan 296 euroa opintotuen asumislisää kuukaudessa eli noin 85 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Muissa suurissa kaupungeissa erotus on noin 45 euroa. Isojen kaupunkien ulkopuolella opintotuen asumislisää saa tänä vuonna korkeintaan noin 15 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Vertailun vuoksi yleistä asumistukea saa (yhden henkilön talouksissa) vuonna 2025 enintään 98 euroa enemmän pääkaupunkiseudulla, 65 euroa enemmän muissa suurissa kaupungeissa ja 60 euroa enemmän isojen kaupunkien ulkopuolella kuin vuoden 2025 opintotuen asumislisää.

– Vuoden 2025 opintotuen asumislisää maksetaan suurissa kaupungeissa asuville enemmän kuin vuoden 2017 mallissa. Kelan yleisen asumistuen tilastojen mukaan esimerkiksi Helsingissä valtion tukemissa asunnoissa asuvilla nettovaikutus on noin 50 euroa kuukaudessa, kun otetaan huomioon vuokratason muutokset. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien nettotulot kasvavat noin 15 eurolla kuukaudessa. Esimerkiksi Oulussa nettovaikutus kuukaudessa on 20 euroa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ja -5 euroa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Myös esimerkiksi Leppävirralla vuokra-asunnossa asuville opiskelijoille jää reaalisesti reilut 20 euroa kuukaudessa enemmän kuin vuonna 2017. Toisaalta opintotuen opintoraha on laskenut vuoden 2017 tilanteesta kuluttajahintainflaatio huomioon ottaen noin 70 eurolla kuukaudessa. Näin ollen kokonaisuudessaan korkeakouluopiskelijoille maksettavat suorat tuet ovat kaikkialla maassa nyt reaalisesti alhaisemmat kuin vielä vuoden 2017 keväällä, mutta samalla opintolainan valtiontakaus on kaksinkertaistunut, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria kuvaa.

Valtion asumisen tukimenot laskevat – miten reagoivat opiskelijat?

Opintotuen asumislisää maksettiin vuonna 2016 eli viimeisenä kokonaisena tukivuotena 265 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden pääosan siirryttyä yleiselle asumistuelle nousivat tämän tukimuodon kustannukset selvästi enemmän, mitä opintotuen asumislisää oli maksettu. Kun otetaan huomioon vallitseva asumisen tukien kasvu, lisääntyivät asumisen tuet opiskelijoiden siirron seurauksena lähes 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 tultaessa.

– Opiskelijoiden palautus opintotuen asumislisälle tulee reaalisesti laskemaan valtion asumistukimenoja, koska enimmäistukimäärä laskee ja kesäajalta asumislisää ei makseta ilman suoritettuja opintoja. Tämä haastaa siten samaan aikaan sekä opiskelijoita että vuokranantajia. Kysyntä halvimpia asuntoja kohtaan kasvaa entisestään ja vuokranantajat joutuvat jälleen pohtimaan, miten välttää kesäkauden tyhjät asunnot. Lisäksi on todennäköistä, että opiskelijoiden kiinnostus kimppa- ja soluasumista kohtaan lisääntyy jonkin verran. Tosin on epäselvää, miten tarjonta tähän lisääntyneeseen kysyntään pystyy vastaamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä. Vielä ilmeisempänä pidän sitä, että työskentelyn suosio kasvaa opiskelijoiden keskuudessa sekä pienemmän asumislisän että korkeampien, opintotukeen sidottujen tulorajojen vuoksi. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opintolainamäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan, Kauria arvioi.

Lisätietoja:    Pääekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi