Vuonna 2024 Suomessa toimeenpantiin 5 400 häätöä, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vain neljä vuotta aiemmin. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettiin noin 1 500 henkilöä ja markkinaehtoisista vuokra-asunnoista noin 2 600 henkilöä. Häädettyjen henkilöiden määrä on pysytellyt valtion tukemissa vuokra-asunnoissa viimeisen kymmenen vuoden ajan vakaana, mutta samaan aikaan markkinaehtoisista vuokra-asunnoista häädettyjen lukumäärä on lähes kaksinkertaistanut. Koska valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on laskenut, on häädettyjen suhteellinen osuus kasvanut tosin myös niissä.

Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettyjen osuus niissä asuvista oli noin 0,3 prosenttia vuonna 2024, mikä on noin 0,05 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2015. Markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa trendi on ollut samankaltainen: vuonna 2024 häädetyt edustivat noin 0,25 prosenttia markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa asuvista, mikä tarkoittaa noin 0,05 prosenttiyksikön kasvua vuosikymmenessä. Tulokset selviävät VATT Datahuoneen tänään julkistetusta raportista.

Häätöjen kehitys vaihtelee maan sisällä merkittävästi. Yhdeksän suurimman kaupungin joukosta häädöt ovat absoluuttisesti lisääntyneet muualla paitsi Oulussa. Eniten häädöt ovat lisääntyneet Helsingissä, Vantaalla ja Jyväskylässä. Myös häätöjen yleisyys hallintamuodon perusteella jaoteltuna vaihtelee huomattavasti. Espoossa, Tampereella ja Vantaalla valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettiin vuonna 2024 asukasmäärään suhteutettuna vähemmän henkilöitä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Muissa suurissa kaupungeissa tilanne oli päinvastainen.

– Häätö on aina viimesijainen toimenpide. Se ei ole kenenkään, ei asukkaan, vuokranantajan eikä yhteiskunnan etu. Häätöjä pyritään myös ennaltaehkäisemään muun muassa asumisneuvonnan avulla. On kuitenkin mielenkiintoista, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa häätöjen absoluuttinen määrä ei ole muuttunut vuosikymmenessä. Ehkä on niin, että niissä asuu suhteellisen vakioinen määrä suurimman häätöriskin alaisia henkilöitä, joiden häätöjä on ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta erityisen vaikea estää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienituloisempia, vähemmän kouluttautuneita sekä suhteellisesti enemmän työttömiä kuin markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa. Nämä kaikki edellä kuvatut nostavat häätöriskiä nyt julkaistun raportin perusteella, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria toteaa.

Valtion tukemista asunnoista häädetyt päätyvät usein asuntoväestön ulkopuolelle

VATT Datahuoneen raportin mukaan tyypillisesti häädetty on alle 35-vuotias mies, joka häädetään kahden vuoden sisällä asuntoon muuttamisesta. Noin 15 prosentilla häädön saaneista oli maksuhäiriömerkintöjä jo kaksi vuotta ennen häädön toimeenpanoa. Lisäksi raportin mukaan markkinaehtoisista vuokra-asunnoista häädetyt palaavat usein nopeasti samaan asumismuotoon. Kuitenkin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvien osuus laskee voimakkaasti häädön jälkeen ja vastaavasti muun muassa asuntoväestön ulkopuolella olevien osuus kasvaa. Asuntoväestön ulkopuolisiksi on määritelty esimerkiksi asunnottomat sekä asuntoloissa ja laitoksissa asuvat.

– Valtion tukemien asuntojen asukasvalintaohjeistuksen mukaan maksuhäiriömerkintä ei saa olla este asunnon saamiselle, mikä toisaalta varmasti osaltaan lisää häätöriskiä valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvilla. Inhimillisen tragedian lisäksi häätö on kallis myös vuokranantajalle, ja omakustannusperiaatteella toimivien valtion tukemien vuokra-asuntojen häätökustannuksista joutuvat aina viime kädessä vastaamaan muut asukkaat. Toisaalta kuluvana vuonna häätöjen suhteen on saatu hieman positiivisempia uutisia, sillä tammi-toukokuussa toimeenpantiin 10 prosenttia vähemmän häätöjä kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, vaikkakin vuoden 2025 luvutkin ovat edelleen korkeita. Aivan viimeaikainen kehitys kertoo mahdollisesti siitä, että viime vuonna virinnyt keskustelu häädöistä on saanut asukkaita, vuokranantajia sekä esimerkiksi asumisneuvontaa ja sosiaalitointa terävöittämään toimintaansa ja parantamaan yhteistyötään häätöjen ennaltaehkäisemiseksi. Asunnottomuus tunnetusti kasvoi viime vuonna, mutta yhteispelillä kelkka saadaan jälleen käännettyä oikeaan suuntaan, Kauria päättää.

Lisätietoja:    Pääekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi