Lausunto ympäristöministeriölle asuinrakennusten energia-avustuksesta 2020-2022

Jouni Parkkonen

Ympäristöministeriölle

 

ASIA:            LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ASUINRAKENNUSTEN ENERGIA-AVUSTUKSISTA VUOSINA 2020-2022

VIITE:           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 25.10.2019 VN/8792/2019

 

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022, ja lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloyhteisöjen johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä toimivia vuokrataloyhtiöitä ja -säätiöitä. Osa yhteisöistä omistaa myös palvelu- tai opiskelija-asuntoja. KOVAlla on nyt 50 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 197 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 320 000 henkilöä. Jäsenten vuokra-asuntojen määrä vastaa lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista vuokra-asunnoista Suomessa. Jäsenten kaikkien vuokra-asuntojen kokonaismäärä vastaa noin 50 prosenttia kaikista rajoituksenalaista vuokra-asunnoista Suomessa.

KOVAn jäsenyhteisöt aloittavat vuonna 2019 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2019 aikana noin 3 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen yhteenlasketut investoinnit vuonna 2019 ovat yli 1,1 miljardia euroa.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen.

Kommentit pykälittäin

4 § Avustuksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset

KOVA katsoo, ettei korvattavia hankkeita ole määritelty riittävän yksiselitteisesti. Yhdessä asetusluonnoksen voimaantulosäännöksen kanssa luettaessa säännösteksti jättää epäselväksi, onko avustuksen tarkoitus tukea vain täysin uusia korjaushankkeita. Asetusluonnoksesta ei käy selvästi ilmi, voiko avustusta hakea energiatehokkuuden parantamisen vaatimukset täyttävään hankkeeseen vain korjauskustannusten osalta. Tämä voisi tulla kyseeseen, jos hankkeen suunnittelukustannukset ovat syntyneet ennen 1.10.2019, jolloin niitä ei asetusluonnoksen 9 §:n voimaantulosäännöksen mukaisesti voida laskea mukaan avustuksen piiriin kuuluviin toteutuneisiin kustannuksiin.

KOVA katsoo, että myös suunnittelussa jo pidemmälle edenneiden hankkeiden tulee kuulua avustuksen piiriin. Kuten perustelumuistiossa todetaan, energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen suunnittelu vie aikaa. Ei ole perusteltua asettaa ennen 1.10.2019 alkaneita hankkeita eri asemaan myöhemmin alkaneiden kanssa. Asetusluonnoksen mukainen 4 §:n 7) -kohta rajaa riittävällä tavalla avustukseen laskettavien toteutuneiden kustannusten piiriä: korjaustoimenpiteet saa aloittaa, kun hakemus liiteasiakirjoineen on toimitettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. KOVA katsoo, että selkeyden vuoksi perustelumuistiota on syytä täydentää.

KOVA ehdottaa, että perustelumuistiota täydennetään 4 §:ää koskevien perustelujen osalta toiseksi viimeiseen kappaleeseen (s. 9) seuraavalla lauseella:

Avustusta voidaan myöntää myös pelkästään hankkeen toteuttamiskustannuksiin.

5 § Avustuksen saaja

Asunto-osakeyhtiöiden ja pientalojen lisäksi avustusta voidaan myöntää valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Edellytyksenä on, että korjaushanke täyttää korkotukilainan myöntämiselle säädetyt edellytykset ja hankkeelle myönnetään korkotukilain mukaista perusparannuskorkotukilainaa.

Nyt ehdotettu lainsäädäntö rajaa avustuksen ulkopuolelle ARA-toimijat, jotka eivät toteuta korjauksia perusparannuskorkotukilainalla. Valtion tukemia vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt toteuttavat korjauksia myös muulla rahoituksella kuin siihen tarkoitukseen myönnettävällä perusparannuskorkotukilainalla, esimerkiksi käyttämällä kassaan kertyneitä varoja.

Asetusluonnoksessa avustusta ehdotetaan myönnettäväksi myös asunto-osakeyhtiöille ja pientalon omistajille. Näitä toimijoita eivät koske samat käyttö- ja luovutusrajoitukset kuin ARA-asuntojen omistajia. KOVA pitää epäoikeudenmukaisena, että ARA-toimijat, jotka eivät toteuta korjauksia perusparannuskorkotukilainalla, eivät ole oikeutettuja samaan avustukseen kuin asunto-osakeyhtiöt ja pientalojen omistajat. Myös rajoituksenalaista kantaa korjataan usein muulla kuin korkotukilainalla, ja myös pienempien korjausten yhteydessä on mahdollista toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.

Vaatimus perusparannuskorkotukilainasta voi myös rajata mahdollisuuksia energia-avustuksen käyttöön kasvukeskusten ulkopuolella, jossa ARA voi korkotukilainaa myöntäessään edellyttää lainalle kunnan omavelkaista takausta. Olisi tarkoituksenmukaista, että myös näillä alueilla voisi saada tukea rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen, vaikka korjaushankkeeseen ei saataisikaan korkotukilainaa.

KOVA vaatii, että asetusluonnosta muutetaan siten, että myös kaikki muulla kuin perusparannuskorkotukilainalla rahoitetut ARA-asuntojen energiatehokkuutta parantavat korjaushankkeet kuuluvat energia-avustuksen soveltamisalan piiriin.

KOVA ehdottaa muutettavaksi 5 §:n toinen lause seuraavasti:

Avustusta voidaan myöntää valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.

6 § Avustuksen määrä

KOVA pitää avustuksen määrää kannustavana. Avustus mahdollistaa peruskorjaushankkeen yhteydessä myös energiatehokkuuden parantamiseen keskittymisen.

KOVA esittää, että avustuksen määrää korotetaan niiden valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen osalta, jotka toteuttavat korjaukset perusparannuskorkotukilainalla. Katso kohta ”Muita kommentteja”.

9 § Voimaantulo

KOVA pitää hyvänä, että avustuksen piiriin kuuluvat jo 1.10.2019 jälkeen syntyneet suunnittelukustannukset. Korjaushankkeiden suunnittelu- ja toteutusajat ovat pitkiä, joten on tarkoituksenmukaista, että toteutuneisiin kustannuksiin voidaan laskea jo ennen hakemuksen vireilletuloa syntyneet suunnittelukustannukset.

Muita kommentteja

KOVA kannattaa energia-avustusten myöntämistä asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. KOVA on ajanut ARA-asuntokannan korjausrakentamisen tukea, koska peruskorjaukset vaikuttavat pidemmällä aikavälillä merkittävästi asumisen hintaan ja siihen, onko ARA-asuminen kohtuuhintaista. KOVA pitää myös hyvänä, että energiatehokkuuden parantumista laskettaessa verrattuna rakentamisajankohtaan, voidaan ottaa huomioon myös aikaisemmin tehdyt muutokset, joilla on parannettu energiatehokkuutta.

KOVA huomauttaa kuitenkin, ettei hallitusohjelmassa linjattu sitä, että ARA-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen myönnettävä energia-avustus otettaisiin sellaisenaan käyttöön myös taloyhtiöiden ja pientalojen energia-avustusjärjestelmäksi. Asetusluonnoksessa ARA-asuntojen korjaushankkeisiin myönnetty avustus on sidottu korkotukilainan ottamiseen. Näin ollen avustuksen piiriin tulevia ARA-asuntoja koskevat laissa säädetyt käyttö- ja luovutusrajoitukset. Vastaavia rajoituksia ei ole avustusta saaville asunto-osakeyhtiöille ja pientalojen omistajille, joille avustuksen ehtona on vain vaadittujen energiatehokkuuden parantamista koskevien tavoitteiden täyttyminen.

KOVA esittää lausunnon kohdassa ”5 § Avustuksen saaja” avustuksen myöntämistä kaikille ARA-asuntoja omistaville yhteisöille. KOVA katsoo epäoikeudenmukaiseksi, että energia-avustuksen myöntäminen on riippuvainen korjausten rahoitusmuodosta, kun korjausten tekeminen ARA-asunnoissa kuitenkin vaikuttaa pitemmällä aikavälillä asumisen kohtuuhintaisuuteen.

KOVA ehdottaa lisäksi, että jos valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistava yhteisö toteuttaa energiatehokkuutta parantavan korjaushankkeen perusparannuskorkotukilainalla, myönnetään asetusluonnoksen mukainen energia-avustus suurempana. KOVA ehdottaa, että avustus olisi 25 prosenttia suurempi eli 5 000 euroa asuntoa kohden. Suurempi avustus kannustaa käyttämään korjauksiin perusparannuskorkotukilainaa.

KOVA ehdottaa lisättäväksi 6 §:ään uusi 4 momentti:

Avustuksen määrä valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille, joille myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 9 §:n 1 momentin 3 kohdan tai 20 §:n 3 kohdan mukaista perusparannuskorkotukilainaa, on 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisissa asuinrakennuksissa 5 000 euroa asuntoa kohden.

 

Helsingissä 19.11.2019,

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toiminnanjohtaja

 

Lisätietoja:    Lakimies Vilma Pihlaja, KOVA, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi

Jouni Parkkonen

TWITTERISTÄ

KOVAlle hyväksyttiin tänään 3 uutta jäsentä. Tervetuloa jäseneksi Keuruun, Leppävirran ja Nurmijärven vuokrataloyht… https://t.co/FY9AXrhHHi

joulukuu 03, 2019
LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ