Lausunto ympäristöministeriölle asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen liittyvistä avustuksista

Katriina Lius

Ympäristöministeriölle

ASIA:            LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI AVUSTUKSISTA ASUINRAKENNUSTEN KAUKOLÄMPÖLAITTEISTOJEN UUSIMISEEN MATALALÄMPÖTILAISEEN KAUKOLÄMPÖÖN SOVELTUVIKSI VUOSILLE 2022–2023

VIITE:           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 17.6.2022 DNRO VN/14652/2022

 

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen, ja lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa.

 

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 115 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä noin 310 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, yli 65 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2022 yhteensä yli 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

 

Yleiset kommentit

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin avustuksesta asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Avustuksen tavoitteena on nopeuttaa siirtymää matalalämpötilaisen kaukolämmön mahdollistaviin laitteistoihin.

KOVA suhtautuu myönteisesti asetusluonnoksessa ehdotettuun avustukseen ja pitää asetuksen tavoitteita kannatettavina. Kaukolämpöverkostojen toimintalämpötilojen laskemisella mahdollistetaan entistä paremmin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen lämmöntuotannossa. Lisäksi alempi toimintalämpötila parantaisi esimerkiksi lämpöpumpuilla tuotetun kaukolämpöenergian hyötysuhdetta, jolloin useimmiten fossiilisilla polttoaineilla tuotettavan lisäenergian tarve vähenisi. Matalalämpöinen kaukolämmöntuotanto tukisi siten Suomen ilmastotavoitteita ja fossiilisista polttoaineista irtautumista.

KOVA pitää perusteltuna ehdotusta, että avustukseen sisältyvät myös lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen sekä säädön tukeminen. Jos rakennuksen energiatehokkuus on ajan saatossa parantunut, voidaan säädöllä mahdollisesti laskea lämmitysverkoston tarvitsemaa lämpötilaa silloin, kun tehontarve on suurimmillaan. Lisäksi kaukolämmöntarve on asuinkerrostaloissa voinut muuttua merkittävästi esimerkiksi julkisivujen lisälämmönerityksen, linjasaneerauksen tai lämmöntalteenoton lisäämisen vuoksi. Näissä kohteissa nykyiset laitteistot saattavatkin olla sekä vanhoja että merkittävästi ylimitoitettuja nykyiseen tarpeeseen nähden.

Lämpötilan lasku tarkoittaa nykyisiä suurempien lämmönvaihtimien käyttöä riittävän lämmönsiirtotehon saavuttamiseksi. Suuremmat vaihtimet kasvattavat lämmönjakokeskuksien kokoa. KOVA huomauttaa, että tämä voi tietyissä tapauksissa olla ongelmallista keskuksen kuljettamisessa ja sijoittamisessa sille varattuun tilaan erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joissa kaukolämpölaitteistot ovat jälkikäteen asennettuja.

KOVA haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että matalalämpöiseen kaukolämpöverkkoon liittyy toimitusvarmuuden haasteita. Erityisesti kovemmilla pakkasilla, jolloin kaukolämmön kulutus on suurimmillaan, matalalämpöisen verkoston häiriönsietokyky on KOVAn näkemyksen mukaan nykyistä huonompi. Riittävän paluulämpötilan varmistamiseksi kiinteistöjen tilausvesivirtamitoitukset tulisi määritellä nykyistä tarkemmin vastaamaan kulutushuippuja sekä verkoston virtaus taata riittävän suureksi, jotta ennen kaikkea verkoston teho riittää ja toisaalta, että paluulämpötila on riittävä jäätymisvaaran kannalta. Liian alhainen lämpötila voi olla ongelma etenkin pienissä aluelämpöverkostoissa, jos kiinteistöjen tehontarpeissa on suuria hetkellisiä vaihteluita. KOVA pitää tärkeänä, että edellä kuvattu otetaan huomioon kaukolämmönjakokeskuksien uusintaa suunniteltaessa.

 

Vaikutukset ARA-toimijoihin

KOVA pitää erittäin hyvänä, että avustusta voivat samoilla ehdoilla saada myös yleishyödylliset ARA-toimijat. KOVA pitää nykyisen avustusjärjestelmän epäkohtana sitä, ettei ARA-toimijoille ole saatavilla rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen myönnettävää avustusta, joka ei vaatisi samanaikaisesti myönnettävää korkotukilainaa.

Matalalämpöinen kaukolämpö on halvempaa tuottaa, joten siihen siirtyminen laskenee pitkällä aikavälillä lämmitysenergian hintaa ja ainakin vähentää tarvetta nostaa lämmitysenergian hintaa. Lisäksi lämmitysverkoston perussäätö ja esimerkiksi linjasäätö- sekä patteriventtiilien vaihto lisää lämmitysverkoston teknistä käyttöikää ja pienentää energiankulutusta sekä tasoittaa kiinteistön lämpötilaeroja. Omakustannusperiaatteen mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset sisältyvät vuokriin ja vastikkeisiin, joten mahdollinen kustannushyöty siirtyy ARA-asuntojen asukkaille.

 

Säännöskohtaiset kommentit

KOVA katsoo, että lämmitysverkoston säätötyö ja tasapainotus voivat vanhemmissa kerrostaloissa tarkoittaa kaikkien lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien, patteritermostaattien sekä joissain tapauksissa myös yksittäisten pattereiden uusimistyötä. Tällöin säätö- ja tasapainotustyön kustannus on huomattavan suuri ja todennäköisesti jopa suurempi kuin kaukolämmönjakokeskuksen uusiminen. Tästä syystä KOVA katsoo perustelluksi, että asuinkerrostaloille olisi saatavilla myös esimerkiksi pelkkää tasapainotustyötä koskeva avustus.

Asetusluonnoksen 6 §:n 3 momentin mukaan avustuksen määrä on 4 000 euroa asuinkerrostaloyhtiön laitteistoa kohden sekä 2 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden. KOVA ehdottaa, että laitteiston uusimisen lisäksi asuinkerrostaloille olisi saatavilla pelkästään lämmitysverkoston säätämiseen ja tasapainotukseen erillinen avustus, jonka määrä olisi 2 000 euroa. Lisäksi avustuksen määrä olisi 4 000 euroa, jos lämmitysverkosto kunnostetaan uusimalla kaikki venttiilit ja patteritermostaatit pätevöityneen LVI-suunnittelijan tekemien suunnitelmien perusteella.

KOVA ehdottaa, että asetusluonnoksen 6 §:n 3 momenttia muutetaan seuraavasti:

Avustuksen määrä on 4 000 euroa asuinkerrostaloyhtiön laitteistoa kohden sekä 2 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden. Avustus on kuitenkin 4 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden, jos lämmitysverkosto kunnostetaan uusimalla kaikki venttiilit ja patteritermostaatit.

 

 

Helsingissä 30.6.2022,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

 

Lisätietoja:     Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi

 

KatriinaL

TWITTERISTÄ

Kiinteistöjen korjausrakentaminen on tärkeää aloittaa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. https://t.co/P9FURHaIpL

elokuu 09, 2022
LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ