Valtion tukemien, kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen hakijamäärä on tänä vuonna keskimäärin 2,4 prosenttia korkeampi kuin ennen vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutoksia. Hakijamäärien muutos vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueellisesti ja on ollut suurimmillaan yli 60 prosenttia. Eniten ovat lisääntyneet yksiöihin (+17 %) ja kaksioihin (+9 %) kohdistuvat asuntohakemukset. Hakemukset kolmioihin (-6 %) sekä neliöihin ja sitä suurempiin (-3 %) ovat sitä vastoin vähentyneet. Tulokset käyvät ilmi Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n syyskuussa jäsenyhteisöilleen teettämästä kyselystä.

– Vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutokset ovat pitäneet sisällään heikennyksiä muun muassa yleiseen asumistukeen, toimeentulotuella korvattaviksi hyväksyttäviin kuntakohtaisiin asumismenoihin sekä työttömyysturvaan. Tällaiset muutokset eivät voi olla näkymättä myös asuntomarkkinoilla, kun tähän vielä lisätään, että työttömyys on juuri nyt korkeimmillaan sitten 1990-luvun laman. Kotitaloudet hakeutuvat edullisempiin ja siten keskimäärin pienempiin asuntoihin, minkä nyt valmistuneen kyselyn tuloksetkin vahvistavat, KOVAn pääekonomisti Eetu Kauria esittää.

Käyttöasteissa pientä laskua, vuokra- ja käyttövastikesaatavissa voimakasta kasvua

Valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käyttöasteet ovat laskeneet sosiaaliturvamuutoksia edeltävään aikaan verrattuna keskimäärin 2,0 prosenttia. Kokonaisvaihtuvuus on lisääntynyt 3,8 prosenttia. Myös asumisen aikaiset maksuhaasteet ovat lisääntyneet merkittävästi: keskimääräiset vuokra- ja käyttövastikesaatavat ovat kasvaneet keskimäärin 37 prosenttia ja asukkaille tehtyjen maksusuunnitelmien määrä on noussut 35 prosenttia.

– Eniten valtion tukemien asuntojen käyttöaste ovat laskenut ja vaihtuvuus noussut suuremmissa kaupungeissa, joissa vuokra-asuntoja on vielä toistaiseksi runsaasti tarjolla. Vastaavasti myös vuokra- ja käyttövastikesaatavat ovat kasvaneet selvästi eniten suurissa kaupungeissa, sillä siellä myös omakustannusvuokrat ja -käyttövastikkeet ovat korkeimmat muuta maata suurempien kulkujen takia. On mielenkiintoista, että kyselyn mukaan elokuussa tapahtunut opiskelijoiden palautus opintotuen asumislisälle ei ainakaan vielä ole vaikuttanut juuri mitenkään asuntokysynnän kohdistumiseen. Suomen Pankin mukaan myöskään opintolainojen nostot eivät elokuussa lisääntyneet viime vuodesta, vaan jopa laskivat, joten saattaa olla, että opiskelijat reagoivat muutokseen tahmeasti, Kauria arvioi.

Lisätietoja:     Pääekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi