Elokuussa 2025 voimaan tullut opiskelijoiden asumistukiuudistus oli yksi viime vuosien merkittävimmistä opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttaneista muutoksista. Kun valtaosa opiskelijoista siirrettiin yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin, monen opiskelijan asumisen tuki pieneni huomattavasti.

Toisaalta yhteisasuminen muuttui uudistuksen jälkeen opiskelijoille houkuttelevammaksi, sillä asuinkumppanin tulot eivät enää vaikuttaneet asumislisään. Uudistuksen tavoitteena oli saada aikaan säästöjä julkisessa taloudessa, mutta samalla heräsi kysymys: muuttavatko opiskelijat asumiskäyttäytymistään, kun yksin asuminen käy aiempaa kalliimmaksi?

VATT Datahuoneen tuore analyysi, jossa vertaillaan helmikuussa vuosina 2022–2026 asuneita opintorahaa saaneita henkilöitä, antaa tähän ensimmäisiä vastauksia. Vaikka kyseessä on vasta kuvaileva selvitys, eikä syy-seuraussuhteesta kertova tutkimus, ovat tulokset kiinnostavia: opiskelijoiden yksinasuminen on vähentynyt uudistuksen jälkeen, mutta paljon ennakoitua vähemmän.

Verrattuna vuoteen 2024, oli yksinasujien osuus 4,4 prosenttiyksikköä alhaisempi vuonna 2026. Yhteisasuminen on yleistynyt hieman (+3,6 prosenttiyksikköä), mutta yksinasuminen säilyy edelleen opiskelijoiden selvästi suosituimpana asumismuotona. Helmikuussa 2026 opiskelijoista 45 prosenttia asui yksin, 38 prosenttia yhteisasunnossa ja 17 prosenttia vanhemmillaan.

Tulos ei ole välttämättä odotettu. Kun asumisen tuki pienenee, opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot vähenevät ja asumisen suhteellinen hinta kasvaa. Tämän pitäisi kannustaa etsimään halvempia asumisratkaisuja, kuten yhteisasumista.

Käytännössä asuminen on kuitenkin muutakin kuin kustannuskysymys. Monelle opiskelijalle yksinasumisen hyödyt ovat riittävän arvokkaita, jotta niistä ei haluta luopua, vaikka efektiiviset asumiskustannukset kasvavat. Oman asumismukavuuden muutos ikään kuin alaspäin voi myös ottaa aikaa.

Uusilla opiskelijoilla asumismuodon muutokset voisivat näkyä jatkavia opiskelijoita nopeammin, kun muuttamisesta ei aiheudu samanlaisia kustannuksia. Kun verrataan vuosia 2026 ja 2024, uusien opiskelijoiden joukossa yksinasumisen suosion väheni 5,9 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin jatkavilla opiskelijoilla (-3,9 %). Kaikkien opiskelijoiden ryhmässä yksinasuminen väheni korkeamman asumiskustannusten suurissa kaupungeissa hieman muuta Suomea enemmän.

Kelan tilastojen mukaan opintotuen asumislisää maksettiin vuoden 2026 tammi-kesäkuussa yhteensä 145 miljoonalla eurolla vuosien 2023–2025 vastaavia ajanjaksoja enemmän. Vastaavasti yleistä asumistukea maksettiin opiskelijoille 215 miljoonalla eurolla vähemmän kuin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.

Taasen Suomen Pankin aineistojen mukaan vuoden 2026 tammi-kesäkuussa opintolainoja nostettiin 535 miljoonalla eurolla, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuosina 2020–2024 samana ajanjaksona keskimäärin. Tosin vuonna 2024 myös opintolainojen valtiotakauksen enimmäismäärää nostettiin.

Erot uusien ja vanhojen opiskelijoiden tai pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä eivät ole kovin suuria, vaikka näin voisi ehkä olettaa. Itseasiassa hieman yllättäen suurempi osuus uusista – 49 prosenttia – kuin jatkavista opiskelijoista – 45 prosenttia – asui vuonna 2026 yksin ja vastaavasti harvempi yhteisasunnossa. Eräänä selittäjänä tässä voi toki olla, että opintojen edetessä opiskelijat löytävät puolison tai muun asuinkumppanin, jollaista ei välttämättä ole heti opintojen alussa.

Kun verrataan vuotta 2026 vuoteen 2025, vähenivät valtion opiskelijoille maksamat asumistuet muutoksen seurauksena vuositasolla noin 140 miljoonalla eurolla. VATT Datahuoneen karkean laskelman mukaan tukimuutoksella ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta nykyiseen asuntomarkkinoiden jäätymiseen, sillä yksinasumisen suosion lasku on ollut vähäistä.

Lisätietoja: Pääekonomisti Eetu Kauria, 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi

KOVA lyhyesti

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 141 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 350 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 550 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2026 yhteensä noin 2 900 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.