Lausunto ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta

Palaa

Lausunto ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta

KOVA ry

Ympäristöministeriölle

ASIA: LAUSUNTO ILMASTOTOIMIEN SOSIAALISEN TUEN SUUNNITELMASTA

VIITE: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTONPYYNTÖ VN/6119/2025 2.7.2026

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 140 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 350 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 550 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin yli 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2026 yhteensä noin 2 900 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Yleinen huomio suunnitelmaan ja toimenpiteisiin

KOVA pitää rakennussektorille osoitettua rahoitusta selvästi alimitoitettuna suhteessa sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteisiin. Rakennusten energianeuvontaan ja energiatehokkuusavustuksiin kohdennetaan yhteensä 153,6 miljoonaa euroa, kun liikennesektorin toimenpiteisiin osoitetaan yli 300 miljoonaa euroa. Tämä painotus ei vastaa rakennussektorin merkitystä energiaköyhyyden vähentämisessä eikä haavoittuvien kotitalouksien tukemisessa.

Rakennukset muodostavat noin kaksi kolmasosaa kotitalouksien varallisuudesta, ja asuminen on kotitalouksien suurin menoerä, noin 32 prosenttia kokonaiskulutuksesta, kun liikenteen osuus on noin 14 prosenttia. Pienituloiset käyttävät asumiseen tätäkin suuremman osuuden tuloistaan, useimmat yli 50 prosenttia tuloistansa. Päästöjen näkökulmasta tuen jakautuminen ei ole myöskään perusteltua. Tieliikenteen osuus Suomen päästöistä on noin 24 prosenttia, kun rakennetun ympäristön päästöt ovat noin 30 prosenttia.

Sosiaalisen ilmastorahaston rahoitusjako ei ole näihin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin painoarvoihin nähden tasapainossa. Rakennusten energiatehokkuusinvestoinnit alentavat asumiskustannuksia ja vähentävät päästöjä tehokkaasti vuosikymmeniksi eteenpäin. Valtion tukemassa vuokra- ja asumisoikeuskannassa saavutettavat säästöt siirtyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti suoraan asukkaiden hyödyksi.

KOVA katsoo, että valtion tukemille asuntoyhteisöille suunnatun energiatehokkuusavustuksen määrän tulee olla vähintään 60 miljoonaa euroa. Esitetty 10 miljoonan euron taso ei ole hyväksyttävä suhteessa tuen kohderyhmien määrään, valtion tukeman asuntokannan laajuuteen eikä niihin pysyviin hyötyihin, joita energiatehokkuusinvestoinneilla saavutetaan asumiskustannusten hillinnässä, energiaköyhyyden vähentämisessä ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.

Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)

Ehdotuksen mukaan rakennussektorin toimenpiteet keskittyisivät energiaköyhyyden vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä tiedon että investointien avulla. KOVA kannattaa esitystä ja pitää kuluttajille ja mikroyrityksille kohdennettua energianeuvontaa perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena keinona esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

KOVA lisäksi huomioi, että ehdotuksessa on tunnistettu oikein se, että neuvontaa tulee tarjota siellä, missä haavoittuvat kotitaloudet jo asioivat ja että neuvonnan toteuttajina tulisi olla myös sellaisia paikallisia, jotka tuntevat kohderyhmän. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asukasvalinta tehdään sosiaalisin perustein ja käytössä on tulorajat, joten asukkaat ovat siten haavoittuvassa asemassa olevina kotitalouksina tuen oikeaa kohderyhmää.

KOVA ehdottaa, että ennen kilpailutuksia ja neuvontapisteiden toteutuksen suunnittelua neuvonnan toteuttajat olisivat yhteydessä kohtuuhintaisiin asuntotoimijoihin KOVAn kautta. KOVA voi tällöin olla puolestaan yhteydessä jäsenistöönsä. Näin varmistetaan mahdollisimman pienillä resursseilla laaja neuvonnan ja tuen kattavuus, eikä päällekkäisiä palveluita synny.

Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)

KOVAlla ei ole jäseninä tuen piirissä olevia asunto-osakeyhtiöitä, minkä vuoksi KOVAlla ei ole tähän lausuttavaa.

Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)

KOVA ensinnäkin huomioi, ettei ehdotettu avustus koskisi lainkaan valtion tukemia asumisoikeusyhteisöjä. Tällaisessa asumismuodossa asuu kuitenkin enemmän haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia kuin esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä. Lisäksi valtion tukemilla asumisoikeusyhteisöillä on yhtäläinen tarve saada avustusta energiatehokkuuden parantamiseen kuin vuokratalo- ja asunto-osakeyhtiöillä. KOVA esittää, että valtion tukemat asumisoikeusyhteisöt tulee ottaa mukaan avustuksen piiriin.

Toisekseen KOVA kiinnittää huomiota suunnitelman osion 2.1.1.3 otsikkoon, jossa viitataan ”valtion tukemiin asunto-osakeyhtiöihin”. Termiä on pidettävä harhaanjohtavana, sillä kyse on todellisuudessa valtion tukemista vuokrataloyhteisöistä tekstin mukaan. KOVA esittää termin korjaamista otsikkoon. Mikäli valtion tukemat asumisoikeusyhteisöt otetaan mukaan avustuksen piiriin, tulee osion otsikko luonnollisesti korjata tämän mukaiseksi.

Ehdotuksen mukaan avustuksilla voidaan toteuttaa energiatehokkuusremontteja, jotka vähentävät kiinteistöjen energiankulutusta, pienentävät asukkaiden lämmityskustannuksia ja turvaavat kohtuuhintaista asumista. KOVA pitää tavoitteita kaikin puolin kannatettavina. Positiivista on ennen kaikkea kustannusten madaltamisen huomioiminen omana tavoitteena, sillä sitä voidaan pitää haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien kannalta kriittisimpänä tavoitteena. Esimerkiksi lämmitysmuodon muutoksella voidaan saada suurempi vaikutus kustannuksiin kuin energiakulutuksen vähentämisellä. Tällä on puolestaan positiivisia vaikutuksia valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa noudatettavan omakustannusperiaatteen kannalta. Yleisesti ottaen KOVA pitää tärkeänä sitä, että tuki kohdentuu pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille, joita etupäässä asuu valtion tuella rakennetussa asuntokannassa.

Avustukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kohdennettaisiin sosiaalisin perustein asuntoja kohdentaville yhteisöille. Kohteita valittaessa otettaisiin huomioon luonnollisesti energiatehokkuuden parantamisen tarve, ja avustukset tulisivat näin ollen kohdentumaan vanhempaan ja energiatehokkuudeltaan heikompaan asuntokantaan. KOVA pitää ehdotettuja kriteereitä avustuksen kohdentumiselle perusteltuina.

Avustusten myöntämisen edellytyksistä tultaisiin säätämään laissa. Kansallisessa lainsäädännössä määriteltäisiin, että valtion tukemat asunnot voivat saada avustusta. Lisäksi määritettäisiin ne korjaustoimenpiteet, mihin avustusta voi saada ja kuinka paljon energiatehokkuuden tulee parantua, jotta avustus voidaan maksaa. Tuki kohdennettaisiin asuntoyhteisöille edellä mainittujen kriteerien mukaisesti. Tuen määrään ja osuuteen kustannuksista vaikuttaisivat myös tuen piiriin hyväksyttävien toimenpiteiden kustannukset ja vaikuttavuus.

KOVA kannattaa esitystä ja pitää tuen tavoitteiden toteutumisen kannalta perusteltuna sitä, että valtion tukemat asuntoyhteisöt voivat saada avustusta. Lisäksi KOVA huomauttaa, että avustuksen edellytykset on tarpeen kirjata lakiin mahdollisimman selkeästi, jotta avustuksen hakija pystyy arvioimaan niitä etukäteen. Sama koskee kriteereitä avustuksen kohdentumiselle sekä hyväksyttävien korjaustoimenpiteiden ja energiatehokkuuden parantumisen vaatimuksille.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke) myöntäisi kriteerit täyttäville hakijoille hakemuksiin ja niiden yhteydessä toimitettuun dokumentaatioon perustuen avustuksen, joka maksettaisiin aina vasta sen jälkeen, kun investointi on tehty ja toimenpiteet dokumentoitu keskukselle. Jo tästäkin syystä KOVA näkee perustelluksi sen, että sekä hakukriteerit että hakumenettely olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja mahdollisimman vähän yhteisöjä sekä Varkea työllistäviä.

Ehdotuksen mukaan toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset olisivat 10 miljoonaa euroa. Mikäli tällä on tarkoitus viitata käytettävissä olevaan avustusbudjettiin valtion tukemille asuntoyhteisöille, katsoo KOVA euromäärän olevan voimakkaasti alimitoitettu ottaen huomioon tuen tavoitteet, tuettujen asuntojen / kotitalouksien määrän sekä muut tuen saajat (eli asunto-osakeyhtiöt). Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 400 000 rajoitusten alaista, tuettua asuntoa ja 1 370 000 asunto-osakeyhtiön asuntoa. Tuettujen asuntojen osuus on siis 23 prosenttia tukien kokonaisasuntomäärästä, mikä tarkoittaa suoraan suhteutettuna 28 miljoonan euron osuutta esitetyn tuen määrästä.

Ehdotuksessa on kuitenkin ansiokkaasti tunnistettu, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asukkaat valitaan sosiaalisin perustein ja että yhteisöt toimivat omakustannusperiaatteella (eli eivät kerää voittoa). Asunto-osakeyhtiöissä asuu suhteessa enemmän varakkaita asukkaita. Sen lisäksi on kohtuuhintaiset asuntoimijat omistajat ja hallinnoivat valtaosaa yli 190 000 valtion tukemien asuntojen rajoituksista vapautuneista asunnoista, joita ei kuitenkaan ole laskettu yllä mainittuun tuettujen asuntojen määrään.

Edellä esitetyn takia KOVA esittää kohtuulliseksi osuudeksi tuesta 60 miljoonaa euroa valtion tukemille asuntoyhteisöille.

Ehdotuksen mukaan energia-avustuksella toteutettavien korjausten piirissä olisi 200 vuokrataloa, joissa asuu 4 000 kotitaloutta. Tekstistä ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, mihin ko. luvut perustuvat. KOVA katsoo, että tulee asian jatkovalmistelussa tarkentaa.

Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland (suunnitelman osio 2.2.1.1)