Lausunto 20.3.2015 ympäristöministeriölle

Jouni Parkkonen

ASIA: KOHTUUHINTAISEN VUOKRA-ASUMISEN EDISTÄJÄT RY:N (KOVA) NÄKEMYKSET NUORTEN ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI 

VIITE: KUULEMISTILAISUUS 23.3.2015

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry – KOVA kiittää mahdollisuudesta lausua nuorten asunnottomuuden vähentämisestä, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Asuminen osaksi nuorisotakuuta 

KOVA pitää perusteltuna, että nuorisotakuuta kehitetään siten, että asunnottoman tai asunnottomuuden uhkaaman nuoren asuntotilanne selvitetään ja hänelle käynnistetään yksilölliset toimenpiteet asumisen järjestämiseksi tai asunnon menettämisen estämiseksi. KOVA muistuttaa, että valtion tukeman asuntotuotannon asukasvalintakriteerit eivät mahdollista kuitenkaan etuoikeutta asuntoon vain tietyille ryhmille, vaan asunnonsaamisen yleisenä perusteena on asunnontarve ja kiireellisyys.

KOVA toivoo, että vuokra-asuntoja tarjoavat toimijat lisäävät yhteistyössä julkisen sektorin ja vuokralaisjärjestöjen kanssa vuokra-asuntoihin liittyvää yleistä tietoa ja markkinointia.

Asuntotarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen 

Asunnottomuuden ennaltaehkäisy on tärkeää. Se vaatii muun muassa nuorille annettavia riittäviä elämänhallinta- ja asumistaitoja. Ennen kaikkea asunnottomuuden ennaltaehkäisy vaatii lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mukaan lukien nuorisoasunnot, niille alueille, joilla niille on pitkäaikaista kysyntää. Tätä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista tukee Suomessakin omaksuttu Asunto ensin -periaate.

KOVA pitää erittäin keskeisenä ja välttämättömänä, että kuntien asuntorakentamisen määrällisiä tavoitteita nostetaan nykyisestä niillä kasvukeskusseuduilla, joilla asunnoista on pula ja asumisen hinta on korkea. Se mahdollistaa kunnissa nykyistä aktiivisemman kaavoituksen ja tonttituotannon. KOVAn mielestä myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuutta tonttienjaossa tulee nostaa MAL-sopimusalueilla nykyisestä 20 prosentista merkittävästi suuremmaksi, esimerkiksi 30–40 prosenttiin.

KOVA suhtautuu varauksellisesti työryhmän ehdottomaan yksityisten ja vapaarahoitteisten asuntojen välivuokrausmalliin pysyvänä ratkaisuna. KOVA arvioi, että välivuokrausmalli tulee yhteiskunnalle kalliiksi niillä alueilla, joilla asunnoista on muutenkin pulaa, koska vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso on selkeästi omakustannusvuokria noudattavia vuokra-asuntoja korkeampi. KOVA kuitenkin kannustaa kokeilemaan mallia ja selvittämään sen käyttökelpoisuutta tilapäisenä ratkaisuna, mutta pysyvänä ratkaisuna KOVA ei pidä välivuokrausta järkevänä yhteiskuntaloudellisesti. KOVA myös toteaa, että välivuokrausta ei voida osoittaa kunnallisen vuokrataloyhtiön tehtäväksi, koska sellainen tehtävä ei sovellu vuokrataloyhtiölle. KOVAn mielestä välivuokrauksen on oltava suoraan kunnan tai jonkin muun toimijan tehtävä. KOVA korostaa, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämisen on ainoa pysyvästi järkevä ratkaisu nuorten asunnottomuuden vähentämiseksi.

KOVA muistuttaa, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehdottomana edellytyksenä ovat kannustavat tuotantotuet. Kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ei saada aikaiseksi ilman rakentamisen tukemista. Vain tuotantotuilla pystytään mahdollistamaan markkinavuokria edullisempaa asuntotuotantoa. Valtion tehtävänä on luoda tukijärjestelmillä pysyvästi kannustavat edellytykset kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle.

KOVA pitää välttämättömänä, että nykyiset valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ehdot, yhden prosentin omavastuukorko ja käynnistysavustukset tehdään pysyviksi.

KOVA kannattaa ajatusta rakennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta vuokra-asuntojen määrän lisäämiseksi. Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä runsaasti tyhjää toimisto- ja muuta tilaa, joita voisi olla mahdollisuus hyödyntää vuokra-asuntoina. KOVA pitää perusteltuna, että valtio tukisi jatkossakin kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttamista taloudellisesti. Näin olemassa olevaa kiinteistökantaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.

Asumisen onnistuminen ja asunnottomuuden ehkäisy 

KOVA pitää tärkeänä, että asumisneuvonta vakiinnutetaan. KOVAn mielestä pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla asumisneuvonnan lakisääteisyys. Asumisneuvontatoiminta tulee käynnistää suurimmista kaupungeista ja alueiden keskeisistä keskuskunnista. Asumisneuvonnalla voidaan vähentää merkittävästi häätöjä ja vuokrarästejä sekä tukea nuoren asumispolkua. Asumisneuvonta myös tutkimusten mukaan maksaa itsensä takaisin, joten yhteiskunnan kokonaisedun kannalta asumisneuvonta vähentää kokonaiskustannuksia. Lähtökohtana kuitenkin tulee olla, että asumisneuvonta järjestetään kunnan tehtävänä eikä sitä saa sysätä kokonaan vuokrataloyhtiön vastuulle.

KOVA pitää perusteltuna korottaa yleisessä asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismääriä, sillä etenkin suurimmissa kaupungeissa ne eivät vastaa markkinahintaista vuokratasoa. Ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien parantaminen vähentää toimeentulotuen käyttöä ja kannustinloukkuja.

KOVA toteaa, että hakijan vuokravelat eivät nytkään estä häntä saamasta vuokra-asuntoa useimmilta kunnallisilta vuokrataloyhtiöiltä, mikäli hakijalla on uskottava maksusuunnitelma aiempien vuokravelkojen takaisinmaksusta. KOVAn mielestä nykyiset asukasvalintakriteerit mahdollistavat riittävän toimintavapauden yhtiöille. KOVAn mielestä asukasvalintakriteerien muuttamista tärkeämpää on ennaltaehkäistä ihmisten velkaantumista ja esimerkiksi tiukentaa pikavippejä koskevaa lainsäädäntöä.

KOVA ehdottaa, että kotivakuutuksen liittäminen osaksi nuorisotakuuta selvitettäisiin. Lähtökohtana ehdotuksessamme on, että jos nuori olisi menettänyt luottotietonsa, hän ei kuitenkaan sen vuoksi jäisi ilman asuntoa. Osa vuokrataloyhtiöistä ei ota asukkaikseen henkilöitä, joilla ei ole voimassaolevaa kotivakuutusta. Ideana selvitettävässä ehdotuksessamme olisi, että vuokrataloyhtiö ottaisi nuoren puolesta kotivakuutuksen asunnolle, ja se perittäisiin asukkaalta erikseen, esimerkiksi osana omakustannusvuokraa. Toinen vaihtoehto voisi olla, että vuokrataloyhtiöt voisivat ottaa käyttöön laajennetun kiinteistövakuutuksen, joka turvaisi myös asukkaiden irtaimiston. Kolmas vaihtoehto asiaan voisi olla, että toimeentulotuen säännöksiä muutettaisiin siten, että kunta voisi myöntää ennaltaehkäisevänä toimeentulotukena kotivakuutuksesta aiheutuvat kustannukset.

Edellä kuvatuista vaihtoehdoista kaksi ensimmäistä vaatisi muutoksia valtion tukemassa vuokra-asuntokannassa hyväksyttäviin, vuokranmääritystä koskeviin nykyisiin säännöksiin. Tällöin kotivakuutuksesta aiheutuvat kustannukset tulisi voida laskea osaksi omakustannusperusteisessa vuokrassa vuokralaiselta kerättäviin kustannuksiin. On mahdollista, että ehdotus toteutuessaan edellyttäisi muitakin muutoksia lainsäädäntöön. Lisäksi kotivakuutuksen tarjoaminen tulisi olla vuokrataloyhtiölle vapaaehtoista, eli ketään yhtiötä ei tulisi pakottaa siihen. Katsomme, että asia olisi kuitenkin selvittämisen arvoinen, koska kotivakuutuksen puuttumisen vuoksi osa nuorista ei voi saada vuokra-asuntoa.

Lausunnonantajasta 

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry – KOVA on vuonna 2013 perustettu asuntoalan edunvalvontajärjestö. Sen perustajajäseninä on 9 suurimman kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt. KOVAlla on nyt 11 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on noin 125 000 vuokra-asuntoa, joissa on yli 230 000 ihmisen koti.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVA haluaa koota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimijat yhden katon alle.

Helsingissä 20.3.2015,

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry – KOVA, Jouni Parkkonen, Toiminnanjohtaja

Jouni Parkkonen

TWITTERISTÄ

LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ